Järjestäminen

Järjestetään yhdessä keittiö - Onko keittiösi kotisi sydän?

Onko keittiö kotisi sydän?

JÄRJESTETÄÄN YHDESSÄ KEITTIÖ -RYHMÄVALMENNUS ETÄTOTEUTUKSENA

On olemassa sanonta, jonka mukaan keittiö on kodin sydän. Omalta kohdaltani voin todeta, että ainakin meidän keittiössämme vietetään todella paljon aikaa ja se on melko keskeisellä paikalla kodissamme. Keittiössämme valmistetaan ruuat koko perheelle, leivotaan herkkuja juhliin ja arkeen, siivotaan syntyneet sotkut, kierrätetään suurin osa taloutemme jätteistä ja säilytetään monenlaista astiaa ja ruoka-ainetta. Ruokapöytämme ääressä ruokaillaan, tehdään läksyjä, luetaan posteja, suunnitellaan seuraavan viikon ruokalistoja, käydään läpi perhekalenterin sisältöä, pelataan lautapelejä ja katsotaan välillä koko perheellä sisustus-, ruuanlaitto-, musiikki- tai muita koko perhettä kiinnostavia ohjelmia tabletilta samalla, kun syödään (nämä ”katsotaan, kun syödään” -hetket ovat meidän perheemme yhdessäolon erikoishetkiä, ei sentään jokapäiväistä arkea 😉).

 

Jokaisesta kodista löytyy varmasti jonkinlainen keittiö – se, mitä siellä tehdään, vaihtelee tapauskohtaisesti. Jossain keittiössä valmistetaan hilloja ja säilykkeitä, jossain toisessa keittiössä leivotaan koristeellisia sokerikreemikakkuja. Joku on kiinnostunut fermentoinnista ja toinen teemajuhlien järjestämisestä. Joku käyttää sunnuntait alkuviikon ruokien preppaukseen ja toinen tilaa säännöllisesti kotiinkuljetuksella valmista ruokaa kotiin. Sinä olet itse oman keittiösi paras asiantuntija – osaat kertoa, mitkä tavarat keittiössäsi ovat tärkeitä ja mitä ilman pärjää vallan loistavasti.

 

Jokainen keittiö on kuitenkin ansainnut omistajansa säännöllistä huolenpitoa. Keittiön siisteyden ylläpitämiseen ei riitä tasojen, lieden tai jääkaapin siivoaminen satunnaisesti. Keittiön kaapeissa ja laatikoissa olevat tavarat on hyvä käydä säännöllisesti läpi ja samalla puhdistaa niiden säilytyspaikat. Esimerkiksi yläkaappeihin kertyy rasvapölyä, vaikka ovet olisivatkin pääsääntöisesti kiinni. Aterinlaatikoihin kertyy ruuanmuruja ja pölyjä. Kuiva-ainekaappeihin ja -laatikoihin, jääkaappiin ja pakastimeen unohtuu helposti ruoka-aineita pilaantumaan, jollei niitä inventoi säännöllisesti. Säilytämme myös helposti keittiössä tavaroita, joita ei todellisuudessa tule koskaan käytettyä. Varsinkin keittiövälineiden ja pienkodinkoneiden kohdalla meille tarjotaan monenlaista välinettä ja hilavitkutinta, jotka saattavat lopulta päätyä vain kaapin täytteeksi.

 

Keittiöissä on usein suhteellisen paljon tavaraa – on ruuanlaittoastioita ja -välineitä, tarjoilu- ja säilytysastioita, ruokailuvälineitä, lautasia, kulhoja ja kuppeja. Siihen päälle kaikki ruoka-aineet, kodinkoneet sekä erityisiin tarkoituksiin tarkoitetut astiat ja välineet, kattamiseen liittyvät tavarat, keittiön siivouksessa tarvittavat tarvikkeet, kierrätykseen liittyvät asiat ja lukemattomat muut tarpeelliset ja tarpeettomat asiat. Kun esimerkiksi meidän viisihenkisestä perheestämme kaikki ovat jo enemmän tai vähemmän omatoimisia keittiön käyttäjiä, on tärkeää, että keittiö on toimiva. Arjen sujumista helpottaa todella paljon, kun tavaroille on omat, selkeät paikkansa.

 

Ei siis ole mikään ihme, jos keittiön perusteellista läpikäymistä ja siivoamista lykkää herkästi myöhemmäksi. Usein ajatellaan, että pitäisi siivota keittiön kaapit, mutta teen sen ”sitku olen lomalla”, ”sitku lapset ovat mummolassa”, ”sitku tehdään remonttia” jne. Näiden ”sitku”-ajatusten käytäntöön vienti on usein vaikeaa. Monesti voi käydä niin, että esimerkiksi isot perhejuhlat ”pakottavat” ryhtymään tähän urakkaan ja sitten juhlien jälkeen iskeekin valtava uupumus.

 

Itse pyrin tekemään keittiössäni perusteellisen läpikäymisen ja siivoamisen muutamien vuosien välein (ei ole tullut tehtyä liian usein) ja näiden urakoiden välissä teen pienempiä toimenpiteitä – osan säännöllisesti ja osan silloin tällöin ja tarpeen mukaan. Isompikin urakka on syytä jakaa pidemmälle ajalle ja pienissä erissä tehtäväksi, sillä ainakin omassa keittiössäni perusteellinen läpikäyminen ja siivoaminen veisi useita kokonaisia päiviä eikä minulla yleensä ole mahdollisuutta keskittyä siihen montaa päivää putkeen. Siksi uskonkin siihen, että tietyn rajatun ajan sisällä säännöllisesti pienen hetken tekemällä saa projektin hoidettua lempeämmin kuin uuvuttavana kertarykäisynä. Jos taas projektille ei aseta mitään aikarajoja, jää homma yleensä puolitiehen muutaman aktiivisen päivän jälkeen.

 

Näihin keittiön järjestämisen ja siivoamisen haasteisiin olenkin luonut viisi viikkoa kestävän Järjestetään yhdessä keittiö -ryhmävalmennuksen, joka antaa sinulle aikataulun eli ajalliset puitteet, toimintajärjestyksen, vinkit ja opit karsimiseen, järjestämiseen ja kierrättämiseen sekä kannustavan vertaistuen ja lempeän motivaation ylläpidon.

 

Jos keittiösi kaipaa huomiotasi, mutta motivaatiosi on kateissa, tule mukaan ryhmävalmennukseen, jonka aikana järjestetään yhdessä keittiö! Löydät lisätietoja valmennuksesta Keinuman kotisivuilta.

 

Keinuma Oy:n logo

Onko keittiö kotisi sydän? Read More »

Kodin kierrätyspiste kuntoon -työpaja

Kodin kierrätyspiste kuntoon

Yksi kodin järjestykseen olennaisesti liittyvä tekijä on kodissa syntyvien jätteiden toimiva lajittelu ja kierrätys. Kun roskat päätyvät mahdollisimman helposti ja vaivattomasti oikeisiin kierrätysastioihin, eivät ne keräänny tasoille ja lattioille luomaan kaaosta ja epäjärjestystä.


Kierrätykseen kerättävien jätelajien määrä vaihtelee alueittain. Eri jätelajien lajitteluohjeissa voi myös olla paikallista vaihtelua. Senpä takia on tärkeää, että otat selvää ja perehdyt erityisesti oman asuinalueesi kierrätysohjeistuksiin.


Omassa kodissasi voit vaikuttaa valtavasti siihen, mitä roskille ja jätteille kotisi seinien sisäpuolella tapahtuu. Mitä jätelajeja kodissasi kierrätetään, minkälaisiin kierrätysastioihin niitä kerätään, kuinka usein ja millä tavalla niiden tyhjentäminen tapahtuu jne. Oikeaoppisella kierrätyksellä säästetään niin luontoa, luonnonvaroja, energiaa, raaka-aineita, aikaa kuin rahaakin.


Äkkiseltään ajateltuna kodin jätteiden kierrättäminen voi tuntua itsestään selvältä ja helpolta asialta, mutta todellisuudessa jätteiden lajittelu ja kierrättäminen kehittyy koko ajan, joten kehityksessä on syytä pysyä mukana. Esimerkiksi tämän vuoden alusta on tullut voimaan uusi jätelaki, joka velvoittaa kuntia järjestämään poistotekstiilien keräyksen. Poistotekstiileihin voi lajitella loppuun käytetyt ja rikkinäiset vaatteet, kuten paidat, housut, takit, hameet ja mekot sekä kodin tekstiileistä lakanat, verhot, pöytäliinat ja pyyhkeet. Poistotekstiileihin ei saa laittaa märkää, homeista, hajuja tai tuholaisia sisältävää ainesta. Sinne ei kuulu myöskään kengät, asusteet, alusvaatteet, sukat, sukkahousut, matot, peitot, tyynyt tai pehmolelut. Poistotekstiileistä jalostetaan uusiokuitua teollisuuden käyttöön ja siitä voi syntyä esimerkiksi lankoja, kankaita, eritysmateriaaleja, akustiikkalevyjä ja komposiitteja.


Olen myös itse oppinut paljon uusia asioita kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta ihan viime aikoinakin. Esimerkiksi muovinkeräykseen jätteitä ei kannata pakata sisäkkäin, kun taas kartonkijätteiden kohdalla se on jopa suotavaa. Lasinkeräykseen ei saa laittaa keramiikkaa, lasiastioita tai tasolasia, vaan pelkästään lasipakkauksia. Paristojen navat tulisi teipata ennen keräykseen toimittamista. Oliko nämä opit sinulla jo hallussa vai tuliko joku asioista uutena tietona?


Itseään ei kuitenkaan kannata soimata siitä, jos on jämähtänyt tiettyihin ohjeistuksiin tai lajitellut väärin joitain jätteitä. Sen sijaan asennoitumalla niin, että koko ajan voi oppia uusia asioita ja kehittää omaa toimintaansa, tulee muutosten tekemisestä luonteva osa arkea. Viiden tai kymmenen vuoden päästä kierrätys ja lajittelu voi olla jo aivan toisenlaista kuin tällä hetkellä.


Omia kierrätys- ja lajittelutapojaan on hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin. Oman kodin tilat ja mahdollisuudet vaikuttavat kierrätyksen ja lajittelun käytännön toteutukseen hyvinkin paljon. Perinteisissä keittiöissä ei ole osattu ottaa huomioon nykykierrätyksen vaatimuksia, joten kodin kierrätyspisteen luomisessa ja ylläpitämisessä joutuu usein käyttämään luovuutta.


Kodin kierrätyspiste kuntoon -työpajassa pääset pohtimaan oman kotisi kierrätyspisteen toimivuutta ja kehittämään sitä paremmaksi. Lue työpajasta lisää Keinuman kotisivuilta.


Poistotekstiilien keräyksestä löydät lisätietoa mm. https://lsjh.fi/mita-haluat-lajitella/poistotekstiili/


Tilaa Keinuman uutiskirje, niin saat ensimmäisten joukossa tiedon Keinuman ajankohtaisista asioista!

Kodin kierrätyspiste kuntoon Read More »

Arki keinumaan tasapainoisesti -työkirja maksutta uutiskirjeen tilaajille

Arki keinumaan tasapainoisesti -työkirja

UUTISKIRJEEN TILAAJILLE ILMAINEN TYÖKIRJA

Keinuman ensimmäinen työkirja on julkaistu tänään 14.2.2023 ystävänpäivän kunniaksi. Jaan sen kaikille Keinuman uutiskirjeen tilaajille, joten jos haluat saada tämän 20-sivuisen työkirjan omaksesi, tilaa uutiskirje Keinuman etusivulta.


Kerron tässä blogitekstissä hieman työkirjan sisällöstä ja siitä, kuinka se syntyi.


Itse rakastan täyttää kaikenlaisia työkirjoja ja olen täysin vannoutunut listojen ja taulukoiden ystävä. Arjen sujumisen näkökulma on tullut itselleni tärkeäksi lapsiperhearjen, työn ja perheen yhdistämisen haasteiden sekä työuupumuksen myötä. Olen oppinut kantapään kautta sen, että arkeen kannattaa panostaa, sillä sen sujuminen vaikuttaa ihan kaikkeen. Suorittamalla ja täydellisyyteen pyrkimällä ei kuitenkaan pääse kovin pitkälle – en suosittele kokeilemaan. Lempeämpi asenne ja pienet askeleet ovat itselläni olleet paljon toimivampia tapoja tasapainoisempaan arkeen ja sen vuoksi halusin kirjoittaa työkirjan tästä aiheesta.


Nostin tähän työkirjaan neljä keskeistä näkökulmaa tasapainoisempaan arkeen: omien arvojen mukainen elämä, turhasta luopuminen, pienet hyvinvoinnin teot sekä myönteiseen keskittyminen. Nämä ovat toisaalta todella isoja asioita, mutta toisaalta myös sellaisia asioita, että pienetkin muutokset oikeaan suuntaan näkyvät heti arjessa. Nämä aiheet ovat myös sellaisia, että niihin voi palata useita kertoja elämän aikana. Todennäköisesti joka kerta löytyy joitain pieniä konkreettisia tekoja, joita voi tehdä parantaakseen oman arjen sujuvuutta. Näiden pienen pienten tekojen vaikutus moninkertaistuu ajan myötä.


Erityisen tärkeänä koen sen, että jokainen pohtisi niitä itselleen tärkeitä asioita omassa arjessaan. Vahvistamalla arjen tärkeitä asioita ja kaikkia niitä hyväksi havaittuja, toimivia tapoja, pääsee jo pitkälle. Jos vielä karsii ympäriltään erilaisia turhia ja merkityksettömiä asioita, saa kirkastettua niitä itselle tärkeitä asioita entisestään. Luopumalla turhasta vapauttaa energiaa, jaksamista, aikaa ja monia muitakin voimavaroja, joita voi sitten kohdistaa niihin itselle tärkeisiin asioihin.


Omasta hyvinvoinnista huolehtimista ei voi (valitettavasti) ulkoistaa kenellekään eikä sitä voi siirtää myöhemmin tehtäväksi. Itse olen syyllistynyt aiemmin sellaiseen ajattelutapaan, että minulla on aikaa omalle hyvinvoinnille sitten, kun lapseni ovat lentäneet pesästä. Tämänkin ajatustavan olen joutunut muuttamaan, sillä tajusin, että jos en huolehdi hyvinvoinnistani nyt, ei minulla pian ole 10-15 vuoden päästä enää mitään hyvinvointia mistä huolehtia. En kuitenkaan enää ajattele, että hyvinvoinnista huolehtiminen on vain liikuntaa, ruokavaliota ja riittävää unta, vaan ajatukseni hyvinvoinnista ovat monipuolistuneet todella paljon. 


Ihmiselämään kuuluvat myös ne kärsimystä, huolta ja murhetta aiheuttavat asiat. Haasteilta ei kukaan välty elämänsä aikana. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, miten niihin suhtaudumme. Otammeko ne vastaan sellaisina kuin ne ovat, silloin kun niiden aika on vai pelkäämmekö niitä jo etukäteen tai jäämmekö vellomaan niihin? Suuntaamalla tietoisesti huomiomme elämän myönteisiin puoliin voimme tukea ja parantaa omaa hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme. Oma asenteemme on se, mihin jokainen meistä voi vaikuttaa. Surut ja murheet voimme kohdata myötätuntoisesti ja antaa niiden tehdä tehtävänsä ja sen jälkeen voimme suunnata huomiomme muihin asioihin. 


Jos koet, että arkesi kaipaisi lempeää tönäisyä kohti parempaa tasapainoa, tutustu työkirjaan ja pohdi, että mikä olisi tässä hetkessä sellainen pienen pieni asia, jonka voisit toteuttaa helposti. Mitä sinä tarvitset juuri nyt tässä hetkessä?

Arki keinumaan tasapainoisesti -työkirja Read More »

Mitä on sopiva määrä tavaraa?

Milloin tavaraa on sopivasti?

JA MILLOIN TAVARAA ON LIIKAA TAI LIIAN VÄHÄN?

Oletko joskus pohtinut, että mikä on sopiva määrä tavaraa? Milloin tavaraa on liikaa tai liian vähän?

 

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva määrä on täysin yksilöllistä ja jokaisen täytyy pohtia oma vastauksensa tähän kysymykseen. Tässä kirjoituksessa avaan omia ajatuksiani aiheesta, mikä voi auttaa sinua omissa pohdinnoissasi. Saat myös tietenkin olla kanssani eri mieltä asioista – jokaisella saa olla tästä oma näkemyksensä! Kuulisin mielelläni sinunkin ajatuksia aiheesta, joten jätä halutessasi puumerkkisi kommentteihin.

 

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että minulle sopiva määrä tavaraa on sellainen, josta jaksan pitää säännöllisesti huolta ja joka ei häiritse arjen sujumista. Sopivalla tavaramäärällä arki sujuu vaivattomasti, esimerkiksi pyykkihuolto rullaa tasaisesti, vuodenajan mukaiset vaatteet ovat helposti käytettävissä, eikä kaappien perukoille unohdu tavaroita tai vanhenevia ruokia. Olen vuosien varrella karsinut todella paljon tavaroita, mutta todelliset tulokset alkoivat näkyä vasta, kun tein muutoksia myös kulutustottumuksiini. Eli tavaramäärän vähentämisessä pelkkä karsiminen ei riitä, jos sisään tulee koko ajan uutta tavaraa. Tavaramäärän hallinnassa oleellista on hallita sekä sisään tulevien että poistuvien tavaroiden määrää.

 

Itse olen omalla tavaramatkallani tällä hetkellä sellaisessa vaiheessa, että näen jo valon tunnelin päässä. Alan pikkuhiljaa lähestymään sitä pistettä, että tavarat eivät enää hallitse minua vaan minä tavaroita. Matkan varrella omat käsitykseni sopivasta tavaramäärästä ovat muodostuneet koko ajan kohtuullisemmaksi. Minimalistiksi en usko päätyväni, mutta selvästi aiempaa minimalistisemmasta elämäntavasta haaveilen kyllä.

 

Tavaraa on liikaa silloin, kun…

  • se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi siivoaminen on työlästä, tavaroiden etsimiseen menee kohtuuttomasti aikaa tai tavarakasoja joutuu siirtelemään paikasta toiseen  toiminnan onnistumiseksi.
  • et jaksa huolehtia tavaroistasi riittävästi: tällä tarkoitan tavaroiden huoltamista, puhdistamista,  järjestyksessä pitämistä sekä poistamista ja kierrättämistä – on tietysti eri asia olla jaksamatta silloin tällöin kuin säännöllisesti ja joskus jaksamattomuus johtuu muista tekijöistä kuin tavaroiden liiasta määrästä.
  • et muista omistavasi jotain tavaraa ja päädyt ostamaan sen takia uuden samanlaisen – jos tätä tapahtuu usein.
  • tavaramäärä ahdistaa jollain tavalla.

Tavaraa on liian vähän silloin, kun…

  • se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi vaatteet loppuvat kaapista ennen kuin likapyykissä on täyttä koneellista pyykkiä.
  • joudut turvautumaan superluoviin ratkaisuihin arjen sujumiseksi: hakaneula pudonneen napin tilalla tai muovipussi liukurina on varmasti ihan ok, mutta hampaiden peseminen sormella ei liene pitkässä juoksussa järkevää.
  • joudut jättämään sen takia tärkeitä asioita tekemättä tai tapahtumiin osallistumatta: esimerkiksi laskujen maksamatta jättäminen sopivan laitteen puuttuessa tai perhejuhliin osallistumatta jättäminen juhlavaatteiden puutteessa voi aiheuttaa mielipahaa tai entistä isompia ongelmia – toki kaikkea ei tarvitse omistaa itse, sillä monia asioita voi lainata tai vuokrata.
  • tavaroiden puute ylipäänsä tekee elämästä turhan hankalaa.

Tavaraa on toisin sanoen sopivasti silloin, kun…

  • arki sujuu tasapainoisesti: arjen rutiinit onnistuvat helposti, nopeasti ja sujuvasti.
  • jaksat huolehtia tavaroistasi: tavarat pysyvät kunnossa ja järjestyksessä ja ne tulee kierrätettyä tai loppusijoitettua asianmukaisesti silloin, kun niitä ei enää tarvita.
  • tiedät mitä omistat ja ostat vain tarpeeseen.
  • sen puute tai liika määrä ei aiheuta ongelmia arkeen.

Yle Areenasta löytyy jo muutaman vuoden vanha, mutta erittäin mielenkiintoinen Tavarataivas-dokumentti tähän teemaan liittyen. Käyhän katsomassa, jos et ole vielä sitä nähnyt: https://areena.yle.fi/1-2088370

 

Mitä mieltä sinä olet: onko sinulla tavaraa sopivasti, liikaa vai liian vähän?

Milloin tavaraa on sopivasti? Read More »

Ammattijärjestäjän työhön liittyviä teemoja

Mitä ammattijärjestäjä tekee?

Ammattijärjestäjä (engl. Professional Organizer) auttaa asiakkaitaan karsimaan turhaa ja järjestelemään säilytettävät asiat loogisesti ja selkeästi. Kohteena ovat useimmiten tavarat, mutta ihan yhtä hyvin voidaan karsia ja järjestellä papereita, digitaalisia tiedostoja tai vaikka arjen sujumiseen liittyviä rutiineja, kuten ajan-, elämän- tai taloudenhallintaan liittyviä asioita. Ammattijärjestäjä on järjestämisen asiantuntija, joka ohjaa asiakasta pohtimaan omaa tavarasuhdettaan ja kulutustottumuksiaan. Ammattijärjestäjä osaa antaa vinkkejä ja neuvoja luopumiseen, säilyttämiseen ja kierrättämiseen.

 

Ammattijärjestäjän palveluita käytetään paljon kotien lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla sekä toimistoilla ja työpaikoilla. Ammattijärjestäjä voi auttaa myös varastojen, kokoelmien ja kuolinpesien järjestämisessä sekä muuttoa edeltävässä tai muuton jälkeisessä tavaroiden läpikäymisessä.

 

Helposti ajatellaan, että järjestäminen on vain fyysistä työtä tavaroiden parissa, mutta koen, että järjestäminen on kokonaisvaltaista elämänmuutosta, joka konkretisoituu erilaisina tunteina ja oman arvomaailman selkiytymisenä. Kun pohdit omaa elämääsi tavaroidesi tai arjen rutiiniesi näkökulmasta, voit huomata, että ne eivät aina välttämättä edusta sinun omia arvojasi.

 

Mikä sinulle on elämässäsi tärkeää ja arvokasta? Vastaamalla tähän kysymykseen saatat saada vastauksia myös siihen, mitä haluat osaksi arkeasi. Tukevatko kaikki ympärilläsi olevat asiat arvojesi mukaista elämää vai näetkö myös ristiriitaisuuksia? Mistä asioista voisit luopua ja päästää irti? Usein luopumisen myötä elämään saa tilalle myös jotain uutta ja paremmin omiin arvoihin sopivaa. Yllä olevaan kuvaan olen koonnut niitä teemoja, jotka minun mielestäni liittyvät vahvasti ammattijärjestäjän työhön.

 

Ammattijärjestäjän työ ei siis ole samaa kuin siivoojan työ, vaikka usein niin ajatellaankin. Siivooja poistaa vain roskia, tahroja ja pölyjä asiakkaan puolesta, mutta ammattijärjestäjä auttaa asiakasta itseään selkiyttämään fyysistä tilaa ympärillään – usein muutoksia tapahtuu myös henkisellä puolella. Toki tavaroita käsitellessä myös puhdistamme ne ja niiden säilytystilat, mutta tarkoituksena on saada aikaan pysyvämpiä muutoksia kuin vain pölyjen poistamista. Yleensä tavaroiden järjestäminen helpottaa myös säännöllistä siivoamista jatkossa.

 

Ammattijärjestäjä tekee siis usein muutakin kuin toimii fyysisenä apuvoimana tavaroiden siirtelyssä, lajittelussa, karsimisessa ja säilytyspaikkojen miettimisessä. Ammattijärjestäjää onkin verrattu usein personal trainereihin niin, että ammattijärjestäjä on ikään kuin kodin ja arjen sujumisen henkilökohtainen valmentaja. Asiakkaan tilanne vaikuttaa siihen, onko ammattijärjestäjä projektissa mukana enemmän fyysisenä vai henkisenä apuvoimana – useimmiten tarvetta on molemmille. Ammattijärjestäjänä perehdyn asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tarpeet ovat aina etusijalla. Teen järjestämistyöstä kirjallisen työsuunnitelman, joka havainnollistaa asiakkaalle tulevaa projektia. Järjestämisen jälkeen koostan raportin projektin etenemisestä ja lopputuloksesta ja annan myös vinkkejä ja neuvoja jatkoa varten. Työotteeni on siis kokonaisvaltainen, ratkaisukeskeinen ja kannustava. Ammattijärjestäjän työ muistuttaa monin paikoin myös projektinvetäjän työtä, sillä ammattijärjestäjä huolehtii projektin aikataulusta, etenemisestä sekä yleisesti kokonaisuuden hallinnasta.

 

Ammattijärjestäjien ammattikunta on melko uusi Suomessa. Anne te Velde-Luoma on kouluttanut ammattijärjestäjiä reilun kymmenen vuoden ajan ja koulutettuja ammattijärjestäjiä on tällä hetkellä yli 300. Vaikka ammattijärjestäjänä toimiminen ei edellytä koulutuksen käymistä, koen, että koulutus on antanut minulle todella paljon. Olen mm. saanut hyvän kollegiaalisen tukiverkoston, sillä koulutuksen myötä olen voinut liittyä Suomen ammattijärjestäjät ry:n. Yhdistyksen kautta pystyn ylläpitämään omaa osaamistani, sillä yhdistys järjestää mm. erilaisia koulutuksia.

Minkälaisia ajatuksia kirjoitukseni herätti? Luen mielelläni kommenttejanne täällä, Instagramissa tai Facebookissa. Voit myös laittaa viestiä yhteydenottolomakkeen kautta.

Mitä ammattijärjestäjä tekee? Read More »

Heidi Poikolainen koulutettu ammattijärjestäjä

Tieni koulutetuksi ammattijärjestäjäksi

Olen kouluttautunut ammattijärjestäjäksi syksyllä 2021, mutta oma polkuni järjestämisen saralla on alkanut jo huomattavasti aiemmin. Nuorena aikuisena oli mahtavaa, kun pystyin hankkimaan omaan kotiin mieluisia tavaroita omalla työllä ansaitulla rahalla. Asunto vaihtui tarvittaessa isompaan. Muutto muutolta huomasin tavaramäärän kasvaneen, mutta ensimmäisen kerran tavaramäärä alkoi häiritsemään silloin, kun luovuimme ensimmäisestä omistusasunnostamme ja muutimme tilapäisesti pienempään vuokra-asuntoon vauvan ja koiran kanssa odottelemaan sopivan omakotitalon löytymistä. Tilapäisyyttä kesti lopulta reilu kolme vuotta ja tuona aikana perheemme kasvoi kaksilapsiseksi. Lapset toivat mukanaan paljon uusia tavaroita ja lisäksi kotiäitivuosina innostuin käsitöistä, askartelusta ja leivonnasta ja näiden harrastusten myötä joka paikka pursusi tavaraa.

 

Luulin, että omakotitalo ja varta vasten tarpeisiimme suunnitellut säilytystilat ratkaisisivat kaikki tavaransäilytyspulmamme, ja että kaikille tavaroille löytyisi lopultakin oma paikka. Kantapään kautta olen kuitenkin oppinut sen, että mikään tila tai mitkään säilytysratkaisut eivät riitä, jos koskaan ei poista mitään ja koko ajan tulee lisää uutta tavaraa ovista ja ikkunoista. Satunnainen tavaroiden myynti kirppiksillä ei riitä, jos kulutustottumuksiaan ei muuta. 

 

Ensimmäisen Konmari-kirjan ilmestymisen aikaan olin erittäin ”altis vaikutteille”, sillä kolmas lapsi ilmoitteli tulostaan ja työhuoneena toiminut huone piti muuttaa lastenhuoneeksi. Tuolloin kävin läpi suuren osan yli 150-neliöisen kotimme tavaroista ja karsin runsaasti tavaroita kirpparille. Kirpparilla myyminen on itselleni mukava harrastus, mutta tuntipalkoille sillä hommalla ei pääse ja usein tavaroihin käytetty raha turhauttaa jälkikäteen. Kirppistavaroiden säilyttäminen kotona myyntijaksojen välissä onkin sitten oma juttunsa. Tällä hetkellä olen siinä tilanteessa, että kirpparimyyntijakson jälkeen lahjoitan tai kierrätän myymättä jääneet tavarat eteenpäin, joten kotona ei tarvitse enää säilöä suuria määriä pois karsittuja tavaroita.

 

Omat kulutustottumukseni ovat muuttuneet melkoisesti nuoruusvuosien törsäilyyn verrattuna ja nyt voin todeta, että kotoa lähtee enemmän tavaroita pois kuin mitä sinne tulee. Arki sujuu huomattavasti helpommin, kun kaikki aika ei mene tavarapinojen siirtelyyn eikä siivoaminen edellytä ensin tuntien järjestelyä.

 

Konmari-kirjojen jälkeen olen lukenut myös useita muita alaan liittyviä kirjoja, käynyt verkkokursseja ja seurannut alan ammattilaisia. Ehdin haaveilla ammattijärjestäjän koulutuksestakin muutamia vuosia ja opintovapaalle jäätyäni huomasinkin, että koulutus oli mahdollista suorittaa etänä, joten muiden opintojen lisäksi päädyin opiskelemaan myös ammattijärjestäjäksi. Tässä asiassa oli kyllä kaikki tähdet kohdillaan ja nyt olen unelmieni toteuttamisen polulla.

 

Koulutuksen myötä liityin myös Suomen ammattijärjestäjät ry:n ja olen sitoutunut noudattamaan ammattijärjestäjän eettistä ohjeistusta. Ammattijärjestäjän työ pohjautuu asiakkaan etuun, auttamiseen ja kunnioittamiseen sekä avoimuuteen, rehellisyyteen ja totuudenmukaisuuteen. Yhdistykseen kuuluminen mahdollistaa myös ammatillisen osaamisen ylläpitämisen ja päivittämisen.

Tieni koulutetuksi ammattijärjestäjäksi Read More »

Scroll to Top