Kehitä ruokahuoltoa suunnittelemalla ja ennakoimalla – helpotusta arkeen ja vähemmän stressiä ruuanlaitosta
Aiheuttaako arjen ruokahuoltoon liittyvät asiat sinulle ja perheellesi stressiä ja päänvaivaa. Mietittekö useita kertoja viikossa, että missä välissä pitäisi ehtiä käydä kaupassa, mitä milloinkin syötäisiin tai miten saisitte vähennettyä ruokakuluja?
Olipa ruokahuoltoon liittyvät haasteenne millaisia tahansa, voitte luottaa siihen, että pienilläkin kehittämistoimenpiteillä voitte saada aikaan isoja muutoksia. Ruokahuolto voi olla suunnitelmallista, hyvin ennakoitua ja hyvässä hallinnassa ilman, että se on liian kahlitsevaa tai joustamatonta. Tavoitteena ei ole täydellisyyteen pyrkiminen vaan arjen helpottaminen.
Tästä artikkelista löydätte vinkkejä ruokahuollon kehittämiseen useammasta eri näkökulmasta. Valitkaa yksi asia kerrallaan, jota lähdette kehittämään ja parantamaan. Mihin kaipaatte kipeimmin muutosta: ruokahuollon rutiinien vahvistamiseen (ajan- ja arjenhallinnan näkökulma), paremmin omia tarpeitanne vastaavien ruokien suunnitteluun (paremman syömisen näkökulma) vai sittenkin ruokamenoista säästämiseen (taloudellisempien ratkaisujen näkökulma)?
Huom. tarkoitukseni ei ole teititellä, vaan puhutella koko perhettä. Itse ajattelen niin, että ruokahuoltoon liittyvien asioiden ei tarvitse, eikä ehkä pitäisikään, olla vain yhden henkilön vastuulla. Vaikka jotkut tietyt asiat olisivatkin yhden ihmisen vastuulla, suunnittelun ja kokonaiskuvan näkökulmasta kaikkien perheenjäsenten olisi hyvä olla mukana ruokahuoltoon liittyvissä asioissa ainakin jollain tavalla. Olen kirjoittanut tämän artikkelin siitä näkökulmasta, että voitte lukea sitä yhdessä ja pohtia miten ruokahuollon rutiinit teillä näyttäytyvät.
Ruokahuollon rutiinit kuntoon
Oletteko koskaan pysähtyneet miettimään, kuinka paljon ruokahuoltoon liittyy erilaisia työvaiheita? Suunnittelua, ruokatarvikkeiden hankkimista, ruuan valmistamista, ruuasta nauttimista, ruuan säilyttämistä ja jälkien siivoamista. Koska nämä vaiheet toistuvat jopa useita kertoja päivässä, niistä muodostuu yleensä melko helposti rutiineja. Nämä rutiinit voivat olla hyviä ja toimivia tai huonoja ja toimimattomia, mutta rutiinien hyvä puoli on se, että niitä voi aina kehittää paremmiksi.
Tärkeintä on aloittaa siitä, että tutkitte omaa tekemistänne ja tulette tietoiseksi siitä, millaisia rutiineja teillä on. Seuraavaksi on hyvä pohtia, että mitkä rutiineista ovat hyviä ja toimivia (niitä ei kannata rikkoa) ja mitkä rutiineista eivät tällä hetkellä toimi ja mitkä kaipaisivat kipeimmin parantamista.
Seuraavan kysymys- ja idealistan avulla voitte lähteä tutkimaan omia ruokahuollon rutiinejanne (tai niiden puuttumista) ja sitä mikä olisi oma unelmatilanteenne. Valitkaa yksi kehitettävä asia kerrallaan ja miettikää miten saisitte siihen liittyviä rutiineja kehitettyä.
Ruokahuollon suunnittelu ja ennakointi
Miten suunnittelette perheenne syömisiä? Miten haluaisitte niitä suunnitella?
Suunnitelkaa aikataulu ruokahuollon rutiineille:
- Milloin suunnitellaan tulevien päivien (tai teille paremmin toimivan ajanjakson) ruokalista ja ostoslista?
- Milloin hoidetaan ruokatarvikkeiden hankkiminen?
- Milloin ruuat valmistetaan?
- Millainen ateriarytmi toimii parhaiten eli milloin syödään?
- Milloin keittiö siivotaan?
Millaisia periaatteita haluatte noudattaa ruokien suunnittelussa ja ruokatarvikkeiden hankkimisessa? Mitä asioita suunnittelussa pitää ottaa huomioon?
- ruokavaliot
- mieltymykset
- ruuanlaittoon menevä aika (nopeasti/hitaasti valmistuvat ruuat)
- ruuan laatu (energian- ja ravinteiden saanti, ekologiset arvot (esim. kasvisruuan, luomutuotteiden, kotimaisten tuotteiden suosiminen)
- hinta (missä asioissa suositaan edullisia ratkaisuja, missä asioissa panostetaan?)
- perustuotteet, joita löytyy kaapista aina (Mitkä tuotteet tulee olla säännöllisesti ostoslistalla? Mitkä ovat teidän perheenne luottotuotteet?)
- kaapeista löytyvien raaka-aineiden hyödyntäminen (nopea inventaario ennen ostoslistan suunnittelua)
Millainen suunnittelun taso toimii teille parhaiten? Hyödyttekö väljemmästä vai tarkemmasta etukäteissuunnittelusta?
Minkälaisilla välineillä tai työkaluilla eri asioiden suunnitteleminen tapahtuu?
- keskustelemalla
- kynällä ja paperilla itse suunnitellen / erilaisia pohjia hyödyntäen
- sähköisesti tietokoneella/puhelimessa
- jotain sovellusta hyödyntämällä
Ruokatarvikkeiden hankkiminen
Miten ruokatarvikkeiden hankkimisesta huolehditaan? Miten haluaisitte siitä huolehtia?
- Kuinka usein ja milloin hankintoja tehdään?
- Mistä ruuat ostetaan, miten ne ostetaan ja kuka ne ostaa? Käydäänkö itse kaupassa vai hyödynnetäänkö nouto- tai kotiinkuljetuspalveluita?
- Mikä on budjetti ruokahankinnoille (kuukaudessa/viikossa/päivässä)?
- Hyödynnetäänkö sesonkituotteita, tarjouksia, punalaputettuja tuotteita? Miten näiden hyödyntäminen vaikuttaa ruokien suunnitteluun?
Ruokien valmistaminen
Miten ruokien valmistaminen tapahtuu? Miten haluaisitte sen tapahtuvan?
- Kuka/ketkä ruokia valmistavat? Miten esimerkiksi lapset voivat osallistua ruokien valmistamiseen?
- Hyödynnetäänkö meal preppausta eli esivalmisteltuja raaka-aineita tai useamman ruoan/ruoka-annoksen valmistamista kerralla?
- Tehdäänkö ruokia pakkaseen etukäteen tai huolehditaanko esimerkiksi valmisruokia/puolivalmiita ruokia hyödyntämällä siitä, että pakastimesta löytyy helppoja ja nopeita hätävararuokia?
- Valmistellaanko edellisenä päivänä joitain ruokia seuraavalle päivälle (aamupala, välipalat, lounas mukaan, päivällisen esivalmistelut tai valmiiksi tekeminen)?
Ruokailut
Miten ruokia syödään ja niistä nautitaan? Miten haluaisitte ruokailujen tapahtuvan?
- Millainen ateriarytmi (ruoka-ajat) teillä toimii?
- Milloin syödään yhdessä/erikseen omien aikataulujen mukaan?
- Milloin syödään ulkona tai tilataan kotiin valmista ruokaa?
- Mitkä asiat ruokailussa ovat teille tärkeitä ja miten ne näkyvät ruokailussa? Esim. ruokailuun liittyvät ”säännöt”.
Ruokien säilyttäminen
Miten ruokia säilytetään? Miten haluaisitte niitä säilyttää?
- Miten huolehditaan ruoka-aineiden järjestyksestä ja inventoimisesta? Kenen vastuulla se on? (Kuiva-aineet, jääkaappi, pakastin)
- Miten hyödynnätte ruokien tähteet ja vähennätte hävikkiä?
- Onko jääkaapissa ja kuiva-aineiden yhteydessä selkeät paikat pian pois käytettäville ruoka-aineille?
- Osaatteko jatkojalostaa tähteistä uusia aterioita? Lue ruokahävikin vähentämisestä toisesta blogiartikkelistani: 10 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen
Alla olevasta linkistä löydätte lehtihaastattelun, josta voitte lukea lisää ajatuksiani jääkaapin järjestämisestä.
Jälkien siivoaminen
Miten ruoanvalmistamisen ja ruokailujen jäljet siivotaan? Miten haluaisitte näiden tapahtuvan?
- Mikä on teille sopiva siisteyden taso?
- Miten ruuanlaiton ja syömisen jäljet siivotaan?
- Minkälaisia tehtäviä siihen kuuluu ja kuka/ketkä niistä huolehtivat?
Ruokahuollon sopeuttaminen muuttuviin elämäntilanteisiin
Elämässä sattuu ja tapahtuu usein yllättäviäkin asioita ja silloin rutiinit voivat toimia myös pelastuksena, kun oleelliset asiat tapahtuvat ns. automaatiolla. Joskus on kuitenkin tarpeen toimia ns. selviytymismoodista käsin ja tehdä vain ihan välttämättömimmät asiat, joten voitte pohtia ruokahuollon tehtäviä myös siitä näkökulmasta, että mikä on ns. minimisuoritus ja mitkä asiat kuuluvat niihin hetkiin, kun voimavarat ja aika sallivat paremmin asioita. Laittakaa ensin kuntoon minimisuoritukseen vaadittavat asiat ja kehittäkää muita asioita omat voimavaranne huomioiden. Antakaa tehtäville muutoksille riittävästi aikaa juurtua käytäntöön – älkää yrittäkö muuttaa liian montaa asiaa kerrallaan.
Ruokahuollon suunnittelu ja ennakointi tuovat arkeen rauhaa, selkeyttä ja helpotusta. Täydellisyyttä ei kannata tavoitella, vaan pienet arkea helpottavat teot ovat usein varsin riittäviä. Kun täydellisyyden tavoittelun sijaan keskitytte etenemään pienin askelin, saatatte huomata, että yhdelläkin pienellä muutoksella voi olla kertausvaikutuksensa muihin osa-alueisiin. Esimerkiksi yksi keskusteluhetki perheen kanssa teille tärkeistä ruokailuun liittyvistä asioista voi näkyä käytännössä monessa asiassa (syödään enemmän yhdessä, perheenjäsenet osallistuvat tasapuolisemmin ruokahuollon tehtäviin, arvostus ruokaa ja ruuanlaittajaa kohtaan voi parantua jne.). Kokeilkaa rohkeasti erilaisia ja uusia toimintatapoja ja kerätkää kokemuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei. Poimikaa toimivat käytännöt omaan työkalupakkiinne ja jättäkää toimimattomat pois.
Millä pienellä asialla te voisitte parantaa ruokahuollon suunnittelua tai ennakointia ja helpottaa omaa arkeanne?
Jos kaipaatte konkreettisempaa apua ja valmennusta ruokahuollon kehittämiseen, tutustukaa Tasapainoisemman arjen valmennuksen alta löytyvään tähän teemaan keskittyvään Ryhtiä perheen ruokahuoltoon -valmennukseen.
Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa elämän yksinkertaistamiseen liittyviä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Syyskuun teemana on ruoka ja arjen ruokahuolto. Muiden kuukausien teemoista voit lukea Yksinkertaisempaa elämää-blogiartikkelista.
Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.
Jos elämän yksinkertaistamiseen liittyvät teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.




