Mitä tunnetaidot ovat – ja miksi ne ovat tärkeitä tasapainoisemman arjen tavoittelussa?
Moni meistä elää hektistä arkea, jossa on jatkuvasti jotakin hoidettavaa, muistettavaa ja suorittamista vaativaa. Samaan aikaan kaiken keskellä voi olla tunne, että mikään ei oikein riitä. Vaikka ulospäin kaikki näyttäisi olevan kunnossa, sisällä saattaa olla monenlaisia tuntemuksia kuten väsymystä, ärtymystä, levottomuutta, riittämättömyyden tunnetta tai selittämätöntä alakuloa.
Usein näissä hetkissä huomio kääntyy helposti itseen. Syyllistävä ja kriittinen ääni sisällämme saattaa kysyä, että miksi en vain jaksa paremmin tai miksi olen näin laiska/saamaton/huono. Harvemmin pysähdymme kysymään itseltämme lempeästi, että mitä tunteeni yrittävät kertoa minulle?
Tässä kohtaa tunnetaidot astuvat esiin.
Mitä tunnetaidoilla tarkoitetaan?
Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa, nimetä ja kohdata omia tunteitaan – sekä ymmärtää, miten ne vaikuttavat ajatteluun, käyttäytymiseen, toimintaan ja arjen valintoihin. Hyvät tunnetaidot eivät ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan ne ovat nimenomaan taitoja, joita voi harjoitella läpi elämän.
Tunnetaidot eivät tarkoita sitä, että arjessa pitäisi olla koko ajan hyvä tai rauhallinen olo. Päinvastoin. Ne auttavat hyväksymään sen, että tunteet vaihtelevat – ja että se on täysin inhimillistä.
Kun tunnetaidot vahvistuvat, opimme suhtautumaan itseemme lempeämmin ja myötätuntoisemmin ja tekemään valintoja, jotka tukevat hyvinvointiamme myös kuormittavissa elämäntilanteissa.
Tunteet eivät ole hyviä tai huonoja
Moni meistä on oppinut ajattelemaan tunteita mustavalkoisesti. Ilo ja kiitollisuus ovat kivoja, hyviä ja toivottuja, kun taas suru, viha tai pelko nähdään helposti hankalina, vaikeina tai ei-toivottuina.
Oma oivallukseni on ollut se, että tunteet eivät ole hyviä tai huonoja – ne ovat kaikki omalla tavallaan tärkeitä ja niillä on meille erilaisia viestejä toimitettavana. Kun pysähdyn uteliaasti tutkimaan omia tunteitani, huomaan niiden usein kertovan jostakin tärkeästä, kuten tarpeesta levätä, rajojen ylittymisestä tai siitä, että jokin asia kaipaa huomiota.
Tunteiden läsnäolo itsessään ei ole ongelma. Se, miten suhtaudumme tunteisiimme tai toimimme niiden pohjalta, voi sen sijaan lisätä kuormitustamme. Tunteita voi ajatella mahdollisuutena pysähtyä kuuntelemaan itseä ja tutustua itseen paremmin.
Kun tunteita tukahdutetaan, kuormitus kasvaa
Moni meistä on taitava jatkamaan eteenpäin, vaikka sisällä kuohuisi. Tunteita sivuutetaan, koska “nyt ei ole aikaa”, “ei tästä ole hyötyä” tai “pitäisi olla kiitollinen”.
Tunteiden tukahduttaminen voi tuntua hetkellisesti helpottavalta, mutta pitkällä aikavälillä se usein lisää kuormitusta. Keholla ja mielellä on tapana muistuttaa itsestään – esimerkiksi väsymyksenä, uupumuksena tai kehon tai mielen erilaisina oireina.
Toinen tärkeä oivallukseni on ollut tämä: tunteiden salliminen ei tarkoita niiden vallassa elämistä tai toimimista. Se tarkoittaa sitä, että annan tunteelle tilaa olla hetken, ikään kuin kutsuisin sen kotiini kyläilemään – ilman tarvetta muuttaa tai korjata sitä. Usein tunne helpottuu jo sillä, että huomaan ja tunnistan sen.
Ja ehkä kaikkein lohdullisin havainto itselleni on ollut se, että nämä tunnevieraat tulevat ja menevät. Myös ne vaikeat. Välillä tunteet tulevat ja menevät niin kuin itse haluavat ja välillä voin itse ohjata niitä lempeästi päättämään vierailunsa ja poistumaan – tai voin nauttia niiden vierailusta sydämeni kyllyydestä.
Tunnetaidot arjessa – työkalut tasapainoisempaan elämään
Tunnetaitojen kehittyminen näkyy arjessa usein pieninä, mutta merkittävinä muutoksina. Kun opimme tunnistamaan ja kuuntelemaan tunteitamme, meidän on esimerkiksi helpompi:
- tunnistaa omat rajamme ja tarpeemme
- sanoa tarvittaessa ei
- tehdä palautumista ja hyvinvointia tukevia valintoja
- suhtautua itseemme myötätuntoisemmin
Tasapainoinen arki ei tarkoita sitä, että elämä olisi jatkuvasti ruusuilla tanssimista, täydellisesti hallinnassa tai että kuormitusta ei olisi lainkaan. Se tarkoittaa kykyä joustaa, pysähtyä ja reagoida ajoissa – ennen kuin voimavarat ovat täysin lopussa.
Pieni pysähtymisharjoitus
Voit kokeilla tätä harjoitusta missä tahansa arjen keskellä:
- Mitä tunnen juuri nyt, jos pysähdyn hetkeksi kuuntelemaan itseäni?
- Missä kohtaa kehoani tunne tuntuu?
- Jos tämä tunne yrittäisi kertoa minulle jotakin, mitä se voisi sanoa tai tarvita?
Jo pelkkä pysähtyminen ja huomaaminen voi keventää oloa yllättävän paljon.
Et ole yksin tunnetaitojen harjoittelussa
Tunnetaidot kehittyvät parhaiten silloin, kun niitä saa harjoitella turvallisesti ja omassa tahdissa. Jos kaipaat tukea jaksamiseen, rajojen tunnistamiseen tai arjen kuormituksen keventämiseen, sinun ei tarvitse selvitä yksin.
Tasapainoisemman arjen valmennuksessa tarkastellaan arkea kokonaisuutena – myös tunteiden näkökulmasta. Valmennus tukee sinua tunnistamaan, kuuntelemaan ja hyödyntämään tunteitasi arjen voimavarana. Valmennus tarjoaa tilaa pysähtyä, selkeyttää omaa tilannetta ja rakentaa arkea, jossa myös sinun tarpeillasi ja tunteillasi on merkitystä.
Tutustu Tasapainoisemman arjen valmennukseen ja anna itsellesi lupa rakentaa arkea, joka tuntuu aidosti omalta.
Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa elämän yksinkertaistamiseen liittyviä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Joulukuun teemana on tunteet. Muiden kuukausien teemoista voit lukea Yksinkertaisempaa elämää-blogiartikkelista.
Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.
Jos elämän yksinkertaistamiseen liittyvät teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.
