Näin vähennät ruokahävikkiä kotona – 10 käytännön vinkkiä

Ruokahävikki on yksinkertaisuudessaan alun perin syömäkelpoista, mutta loppujen lopuksi roskiin päätynyttä ruokaa. Eli ruokaa, jonka joku olisi voinut syödä, jos jossain vaiheessa olisi toimittu toisin.

Ruokahävikin vähentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista säästää rahaa, vähentää ympäristön kuormitusta ja helpottaa myös arjen sujumista. Koko ruokaketjua tarkastellessa suurimman osuuden ruokahävikistä aiheuttavat kotitaloudet (137 miljoonaa kiloa vuodessa) (Luonnonvarakeskus 2022). Saatamme helposti kuvitella, että ruokahävikkiä syntyisi kotitalouksia enemmän esimerkiksi ravintoloiden tai ruokakauppojen toimesta, mutta näin ei itse asiassa ole. Ravintoloilla ja ruokakaupoilla on todennäköisesti jo hyvin pitkälle kehittyneet keinot ehkäistä hävikkiä, koska se on vastuullista ja taloudellisesti erittäin järkevää. Kotitalouksilla olisikin varmasti paljon opittavaa näiden toimijoiden toimintatavoista hävikin ehkäisemiseksi.

Tässä artikkelissa kerron miksi kotitalouksissa syntyy ruokahävikkiä ja mitä hyötyä pienilläkin muutoksilla voi saavuttaa. Lopuksi listaan 10 käytännöllistä vinkkiä, joilla meistä jokainen voi vähentää ruokahävikkiä helposti.

Miksi ruokahävikkiä syntyy?

Ruokahävikin taustalla voi olla monia erilaisia syitä.

Ruokaa ostetaan liikaa: hävikkiä syntyy, kun yksinkertaisesti ruokaa ostetaan enemmän kuin ehditään valmistaa ja syödä. Myös yksittäisiä ruoka-aineita saatetaan ostaa liian isoissa myyntipakkauksissa tarpeeseen nähden, jolloin osa raaka-aineesta saattaa jäädä käyttämättä (esim. maustekastikkeiden pullon pohjat).
Huono suunnittelu: jos ruoka- ja ostoslistaa ei mietitä riittävästi etukäteen, osa tarpeellisista raaka-aineista saattaa jäädä ostamatta ja muut ruokaan tarvittavat raaka-aineet unohtuvat sen vuoksi kaappiin pilaantumaan. Tai ostetaan heräteostoksina raaka-aineita, joista ei lopulta tehdäkään mitään. Hävikkiä syntyy helposti myös silloin, kun raaka-aineiden säilyvyyttä (päiväyksiä) ei huomioida riittävästi ruokien valmistusjärjestystä päättäessä.
Epäonnistunut ruuanvalmistus: varmasti meistä jokainen on joskus onnistunut pilaamaan ruuan esimerkiksi liialla suolalla, pohjaan palamisella tai lattialle kaatamalla. Vahingoille ei yleensä voi mitään, mutta omia ruuanlaittotaitojaan ja -tapojaan voi ja kannattaa kehittää.
Päiväysmerkintöjen tulkitseminen väärin: parasta ennen sekoitetaan usein viimeiseen käyttöpäivään, jolloin vielä täysin käyttökelpoista ruokaa päätyy hukkaan.
Huono tai väärä säilytys: ruoat pilaantuvat helposti, jos niitä säilytetään esimerkiksi väärässä lämpötilassa tai sopimattomassa astiassa.
Liian suuret annokset: ruoan annostelu lautaselle epäonnistuu ja sitä jää lautaselle ja päätyy roskiin. Syynä voi olla se, että nälkä lähtikin jo pienemmällä määrällä tai että ruoka ei maistunutkaan riittävän hyvin.

Kun tunnistat, mistä syistä oman kotitaloutesi ruokahävikki johtuu, on sinun helpompi löytää ratkaisuja hävikin vähentämiseen.

Miksi ruokahävikin vähentämiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Ruokahävikin vähentäminen on ilmasto- ja ympäristöteko. Jokaisen roskiin heitetyn leipäpalan, banaanin tai jogurttipurkin takana on kokonaisen tuotantoketjun työ: maanviljely, valmistus, kuljetus, pakkaaminen, varastointi ja myynti. Kun ruokaa menee hukkaan, myös sen tuotantoketjun aikana aiheuttamat hiilidioksidipäästöt syntyvät turhaan. Ruokahävikin vähentäminen on vastuullista kuluttamista ja oman hiilijalanjäljen pienentämistä, mutta myös toisten ihmisten työn ja maapallon antien arvostamista.

Pitkällä aikavälillä ruokahävikin vähentäminen näkyy myös säästöinä ruokamenoissa. Jos kotitalous heittää vuosittain kymmeniä kiloja ruokaa pois, se voi tarkoittaa jopa satojen eurojen menetyksiä. Kun opettelee suunnittelemaan ostokset ja hyödyntämään jääkaapin sisällön luovasti, voi säästää merkittäviä summia rahaa.

Kun otat asiaksesi vähentää ruokahävikkiä, helpotat itse asiassa samalla omaa arkeasi ja käytät aikasi tehokkaammin. Miksi laittaa kokonaan uusi ruoka, jos aiempien aterioiden tähteitä hyödyntämällä saat koottua aterian paljon nopeammin? Kun teet kerralla enemmän ruokaa, jota voit syödä useammalla aterialla tehostat ajankäyttöäsi moninkertaisesti: saat yhdellä ruuanlaittokerralla useamman aterian ruuat, eikä ruuanlaiton jälkien siivoamistakaan tule niin paljoa kuin jos tekisit joka aterialle uudet ruuat.

10 käytännön vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

Suunnittele ruoka- ja ostoslista etukäteen – näin tiedät, mitä ostat ja mihin raaka-aineet käytät. Lisää vinkkejä arjen ruokahuollon suunnitteluun, ennakointiin ja kehittämiseen löydät toisesta blogiartikkelistani: Ruokahuoltoa suunnittelemalla helpotusta arkeen
Säilytä elintarvikkeet oikein – tarkista säilytysohjeet pakkauksesta tai netistä etsimällä. Varmista, että jääkaapin ja pakastimen lämpötilat ovat suositusten mukaiset. Panosta säilytysastioihin – esimerkiksi ilmatiivis astia auttaa siinä, että ruoka ei kuivu tai nahistu ennen aikojaan. Läpinäkyvistä astioista näkee helposti niiden sisällön eikä ruokaa unohdu niin helposti jääkaappiin.
Opettele annostelemaan sopivasti – ota mieluummin ensin vähän vähemmän ja hae tarvittaessa lisää. Maista ensin!
Tee ruokatarpeiden inventaario säännöllisesti: kurkista jääkaappiin, leipäkoriin ja hedelmäkulholle useamman kerran viikossa tai vähintään kerran viikossa, pakastimeen ja kuiva-ainekaapeille riittää yleensä kuukausittainen tarkistus tai vähintään muutaman kerran vuodessa.
Panosta ruokatarpeiden järjestykseen kaapeissa: huolehdi, että ruoka-aineet kiertävät (uudet taakse ja vanhat ensin käyttöön). Kaappien ja laatikoiden hyvä järjestys auttaa hahmottamaan kaappien sisällön paremmin ja inventaariokin sujuu helposti ja nopeasti. Korosta pian pois käytettävien elintarvikkeiden paikka esimerkiksi omalla korilla tai hyllyllä ja käy nämä elintarvikkeet läpi aina ensiksi, kun olet laittamassa ruokaa.
Hyödynnä tähteet luovasti – esimerkiksi edellisen päivän pastan ja kastikkeen voi jatkojalostaa paistokseksi, keitetyt perunat pyttipannuksi (sekaan voi laittaa lähes mitä tahansa proteiinin lähdettä) tai hieman nahistuneet kasvikset voi laittaa sosekeittoon. Kaikkien ei tarvitse syödä joka ruoalla samaa – joskus voi olla jämäruokalounas tai -päivällinen, jolloin ruuantähteet jaetaan syöjien kesken (yksi syö yhtä ja toinen toista tai jokainen syö vähän kaikkea).
Tunne päiväysmerkinnät: Parasta ennen = tuote on usein käyttökelpoinen pitkäänkin tämän päivämäärän jälkeen. Käytä aistejasi käytettävyyden arvioinnissa. Jos elintarvike näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu normaalilta, se on yleensä vielä käytettävissä.
Viimeinen käyttöpäivä = päivämäärä, jota ei kannata ylittää. Priorisoi näiden elintarvikkeiden käyttö ensisijaiseksi ja viimeiseen käyttöpäivään mennessä. Jos tiedät, että et ehdi käyttää tuotetta ennen viimeistä käyttöpäivää, tarkista voiko sen esimerkiksi pakastaa jo hyvissä ajoin.
Pakasta ylimääräinen ruoka – leipä, marjat, valmisruoka ja monet kasvikset säilyvät hyvin pakastimessa. Pidä kuitenkin huolta, että ruuat tulevat käyttöön pakastimesta – pidä pakastimen tyhjennysviikkoja säännöllisesti ja suunnittele ruokalista pakastimen antimista.
Ruokahävikin vähentäminen juhlien yhteydessä: suunnittele juhlien tarjoilut mahdollisimman hyvin etukäteen. Jos tarjoiluja jää silti paljon yli, anna osa vieraille mukaan tai kutsu vaikka naapurit herkuttelemaan juhlien jälkeen.
Auta myös muita tahoja ruokahävikin vähentämisessä: hyödynnä hävikkiruokaa välittäviä sovelluksia tai osta kauppojen ja tehtaanmyymälöiden hävikkituotteita (pintavaurioiset hedelmät ja kasvikset, testituotteet, pakkaukseltaan vaurioituneet tuotteet, punalaputetut päiväystuotteet). Usein näillä keinoilla säästää myös rahaa, jos ostoslistalla olisi muutenkin ollut vastaavia tuotteita.

Minkä uuden tavan sinä voisit ottaa käyttöön ruokahävikin vähentämiseksi? Tai oliko listalla joku sinulle entuudestaan tuttu tapa, jonka voisit ottaa uudelleen käyttöön?

Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa elämän yksinkertaistamiseen liittyviä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Syyskuun teemana on ruoka ja arjen ruokahuolto. Muiden kuukausien teemoista voit lukea Yksinkertaisempaa elämää-blogiartikkelista.

Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.

Jos elämän yksinkertaistamiseen liittyvät teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.