Elämän yksinkertaistaminen

Mitä on sopiva määrä tavaraa?

Milloin tavaraa on sopivasti?

JA MILLOIN TAVARAA ON LIIKAA TAI LIIAN VÄHÄN?

Oletko joskus pohtinut, että mikä on sopiva määrä tavaraa? Milloin tavaraa on liikaa tai liian vähän?

 

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva määrä on täysin yksilöllistä ja jokaisen täytyy pohtia oma vastauksensa tähän kysymykseen. Tässä kirjoituksessa avaan omia ajatuksiani aiheesta, mikä voi auttaa sinua omissa pohdinnoissasi. Saat myös tietenkin olla kanssani eri mieltä asioista – jokaisella saa olla tästä oma näkemyksensä! Kuulisin mielelläni sinunkin ajatuksia aiheesta, joten jätä halutessasi puumerkkisi kommentteihin.

 

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että minulle sopiva määrä tavaraa on sellainen, josta jaksan pitää säännöllisesti huolta ja joka ei häiritse arjen sujumista. Sopivalla tavaramäärällä arki sujuu vaivattomasti, esimerkiksi pyykkihuolto rullaa tasaisesti, vuodenajan mukaiset vaatteet ovat helposti käytettävissä, eikä kaappien perukoille unohdu tavaroita tai vanhenevia ruokia. Olen vuosien varrella karsinut todella paljon tavaroita, mutta todelliset tulokset alkoivat näkyä vasta, kun tein muutoksia myös kulutustottumuksiini. Eli tavaramäärän vähentämisessä pelkkä karsiminen ei riitä, jos sisään tulee koko ajan uutta tavaraa. Tavaramäärän hallinnassa oleellista on hallita sekä sisään tulevien että poistuvien tavaroiden määrää.

 

Itse olen omalla tavaramatkallani tällä hetkellä sellaisessa vaiheessa, että näen jo valon tunnelin päässä. Alan pikkuhiljaa lähestymään sitä pistettä, että tavarat eivät enää hallitse minua vaan minä tavaroita. Matkan varrella omat käsitykseni sopivasta tavaramäärästä ovat muodostuneet koko ajan kohtuullisemmaksi. Minimalistiksi en usko päätyväni, mutta selvästi aiempaa minimalistisemmasta elämäntavasta haaveilen kyllä.

 

Tavaraa on liikaa silloin, kun…

  • se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi siivoaminen on työlästä, tavaroiden etsimiseen menee kohtuuttomasti aikaa tai tavarakasoja joutuu siirtelemään paikasta toiseen  toiminnan onnistumiseksi.
  • et jaksa huolehtia tavaroistasi riittävästi: tällä tarkoitan tavaroiden huoltamista, puhdistamista,  järjestyksessä pitämistä sekä poistamista ja kierrättämistä – on tietysti eri asia olla jaksamatta silloin tällöin kuin säännöllisesti ja joskus jaksamattomuus johtuu muista tekijöistä kuin tavaroiden liiasta määrästä.
  • et muista omistavasi jotain tavaraa ja päädyt ostamaan sen takia uuden samanlaisen – jos tätä tapahtuu usein.
  • tavaramäärä ahdistaa jollain tavalla.

Tavaraa on liian vähän silloin, kun…

  • se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi vaatteet loppuvat kaapista ennen kuin likapyykissä on täyttä koneellista pyykkiä.
  • joudut turvautumaan superluoviin ratkaisuihin arjen sujumiseksi: hakaneula pudonneen napin tilalla tai muovipussi liukurina on varmasti ihan ok, mutta hampaiden peseminen sormella ei liene pitkässä juoksussa järkevää.
  • joudut jättämään sen takia tärkeitä asioita tekemättä tai tapahtumiin osallistumatta: esimerkiksi laskujen maksamatta jättäminen sopivan laitteen puuttuessa tai perhejuhliin osallistumatta jättäminen juhlavaatteiden puutteessa voi aiheuttaa mielipahaa tai entistä isompia ongelmia – toki kaikkea ei tarvitse omistaa itse, sillä monia asioita voi lainata tai vuokrata.
  • tavaroiden puute ylipäänsä tekee elämästä turhan hankalaa.

Tavaraa on toisin sanoen sopivasti silloin, kun…

  • arki sujuu tasapainoisesti: arjen rutiinit onnistuvat helposti, nopeasti ja sujuvasti.
  • jaksat huolehtia tavaroistasi: tavarat pysyvät kunnossa ja järjestyksessä ja ne tulee kierrätettyä tai loppusijoitettua asianmukaisesti silloin, kun niitä ei enää tarvita.
  • tiedät mitä omistat ja ostat vain tarpeeseen.
  • sen puute tai liika määrä ei aiheuta ongelmia arkeen.

Yle Areenasta löytyy jo muutaman vuoden vanha, mutta erittäin mielenkiintoinen Tavarataivas-dokumentti tähän teemaan liittyen. Käyhän katsomassa, jos et ole vielä sitä nähnyt: https://areena.yle.fi/1-2088370

 

Mitä mieltä sinä olet: onko sinulla tavaraa sopivasti, liikaa vai liian vähän?

Milloin tavaraa on sopivasti? Read More »

Tasapaino

Tasapainoa tavoittelemassa

Yllä oleva kuva on Tasapaino-teoksesta, joka on osa Jyväskylästä löytyvää Aino-Kaarina Pajarin teosta Kiveen kirjoitetut vuodelta 2002.

 

Mitä sinä ajattelet tasapainosta? Tässä blogikirjoituksessa avaan minun ajatuksiani tasapainosta ja sen tavoittelemisesta.

 

Minulle tasapaino tarkoittaa sitä, että elämän eri osa-alueet ovat keskenään tasapainossa ja että elämä tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä. Tasapainoinen mieli on tyyni ja rauhallinen. Tasapainoiseen arkeen eivät minulla kuulu tulipalokiire tai valtava stressi tai ainakin voimavaroja vievistä asioista on mahdollisuus palautua riittävästi. Jos mietin elämääni taaksepäin, tunnistan sieltä tasapainoisia hetkiä ja sitten myös niitä vähemmän tasapainoisia ajanjaksoja.

 

Luulen, että useimmat meistä nauttivat tasapainoisesta elämästä. Kokemus tasapainosta on jokaisella meistä omanlainen ja se liittyy vahvasti meidän arvoihimme, tarpeisiimme, kokemuksiimme ja unelmiimme.  Mutta tunnistammeko me tasapainon silloin, kun meillä on sitä vai tunnistammeko paremmin ne hetket, kun tasapaino järkkyy? Itse ainakin koen, että osaan vasta nyt arvostaa tasapainoista elämäntilannetta paremmin, kun olen sen (ainakin) kerran menettänyt. Uskonkin, että tasapainon löytääkseen pitää olla kokemusta tai tietoa myös epätasapainosta. Epätasapaino voi ilmetä monella tavalla  ja usein siihen liittyy jonkinlainen elämän kriisi tai haaste, joka koettelee voimavaroja. Epätasapaino onkin jopa tarpeen silloin tällöin, jotta tietää ja muistaa, mitä tasapaino onkaan ja mitä se itselle merkitsee. Epätasapainon jälkeen on helpompi olla kiitollinen tasapainosta ja arjen sujumisesta. Epätasapaino, tai nykyään jo sen uhka, saa ainakin minut miettimään konkreettisia tekoja tasapainoa kohti.

 

Elämään kuuluvat erilaiset haasteet, kärsimykset ja vaikeudet. Kukaan ei välty niiltä ja se minkälaisia hankaluuksia elämäämme tulee, ei aina ole meistä itsestämme kiinni. Se miten pystymme kohtaamaan ja selvittämään nämä kriisit, riippuu mm. aiemmista kokemuksistamme, voimavaroistamme, toimintatavoistamme, ajatus- ja uskomusmalleistamme ja resilienssistämme eli psyykkisestä joustavuudesta ja kyvystämme palautua psyykkisesti erilaisista elämän haasteista. Meillä jokaisella on kuitenkin erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Kiire ja stressi saattavat toki väittää muuta, mutta silloinkaan emme voi odottaa, että joku muu huolehtisi hyvinvoinnistamme, vaan se on meidän tehtävä itse. Läsnäolo- ja tunnetaitojen kehittäminen voi auttaa meitä lisäämään itsetuntemustamme, huolehtimaan paremmin omista tarpeistamme, parantamaan itsemyötätuntoa ja vahvistamaan tasapainoamme. Näitä taitoja kannattaa kehittää jo silloin, kun oma elämä on tasapainoisessa tilassa. Tällöin voimavarat riittävät paremmin vahvistamaan niitä taitoja, joita elämän kriisitilanteissa ennen pitkää tarvitaan. Hyvillä voimavaroilla varustettuna kriiseistä toipuminen on helpompaa.

 

Silloin, kun arjen tasapaino järkkyy, kaikki huomio kiinnittyy selviytymiseen. Siitä huolimatta voi olla vaikea pyytää apua, mutta kannustan ainakin pohtimaan, että minkälaista apua minä tässä tilanteessa tarvitsisin ja olisin valmis ottamaan vastaan, mistä ja miten minä sitä voisin saada ja voisiko joku vaikka auttaa minua avun pyytämisessä. Apu voi olla hyvin monenlaista. Se voi olla esimerkiksi vertaistukea ystävältä tai vertaistukiryhmästä. Keskusteluapua on myös mahdollista saada useista paikoista, kuten neuvolan tai terveydenhuollon/työterveyden kautta. Apu voi olla myös konkreettista apua lasten- tai kodinhoidossa. Esimerkiksi ammattijärjestäjä voi auttaa elämänhallinnan palauttamisessa kodin järjestämisen ja arjen rutiinien tai ajanhallinnan kehittämisen kautta. Uskon, että tasapainon palauttaminen onnistuu paremmin, helpommin ja nopeammin, kun uskaltautuu pyytämään apua.

 

Emme useinkaan voi valita niitä kriisejä, joita elämämme aikana kohtaamme. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten niihin suhtaudumme ja miten niissä tilanteissa itse toimimme. Valitsemmeko niitä tekoja, jotka vievät meitä lähemmäksi tasapainoa vai valitsemmeko sellaisia tekoja, jotka estävät tai hidastavat takaisin tasapainoon pääsemistä?

Tasapainoa tavoittelemassa
KEINUMA syntyi halustani auttaa ihmisiä saavuttamaan tasapainoisempaa arkea.

Tasapainoa tavoittelemassa Read More »

Scroll to Top