Kaikki

Mitä tunnetaidot ovat – ja miksi ne ovat tärkeitä tasapainoisemman arjen tavoittelussa?

Mitä tunnetaidot ovat – ja miksi ne ovat tärkeitä tasapainoisemman arjen tavoittelussa?

Moni meistä elää hektistä arkea, jossa on jatkuvasti jotakin hoidettavaa, muistettavaa ja suorittamista vaativaa. Samaan aikaan kaiken keskellä voi olla tunne, että mikään ei oikein riitä. Vaikka ulospäin kaikki näyttäisi olevan kunnossa, sisällä saattaa olla monenlaisia tuntemuksia kuten väsymystä, ärtymystä, levottomuutta, riittämättömyyden tunnetta tai selittämätöntä alakuloa.

Usein näissä hetkissä huomio kääntyy helposti itseen. Syyllistävä ja kriittinen ääni sisällämme saattaa kysyä, että miksi en vain jaksa paremmin tai miksi olen näin laiska/saamaton/huono. Harvemmin pysähdymme kysymään itseltämme lempeästi, että mitä tunteeni yrittävät kertoa minulle?

Tässä kohtaa tunnetaidot astuvat esiin.

Mitä tunnetaidoilla tarkoitetaan?

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa, nimetä ja kohdata omia tunteitaan – sekä ymmärtää, miten ne vaikuttavat ajatteluun, käyttäytymiseen, toimintaan ja arjen valintoihin. Hyvät tunnetaidot eivät ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan ne ovat nimenomaan taitoja, joita voi harjoitella läpi elämän.

Tunnetaidot eivät tarkoita sitä, että arjessa pitäisi olla koko ajan hyvä tai rauhallinen olo. Päinvastoin. Ne auttavat hyväksymään sen, että tunteet vaihtelevat – ja että se on täysin inhimillistä.

Kun tunnetaidot vahvistuvat, opimme suhtautumaan itseemme lempeämmin ja myötätuntoisemmin ja tekemään valintoja, jotka tukevat hyvinvointiamme myös kuormittavissa elämäntilanteissa.

Tunteet eivät ole hyviä tai huonoja

Moni meistä on oppinut ajattelemaan tunteita mustavalkoisesti. Ilo ja kiitollisuus ovat kivoja, hyviä ja toivottuja, kun taas suru, viha tai pelko nähdään helposti hankalina, vaikeina tai ei-toivottuina.

Oma oivallukseni on ollut se, että tunteet eivät ole hyviä tai huonoja – ne ovat kaikki omalla tavallaan tärkeitä ja niillä on meille erilaisia viestejä toimitettavana. Kun pysähdyn uteliaasti tutkimaan omia tunteitani, huomaan niiden usein kertovan jostakin tärkeästä, kuten tarpeesta levätä, rajojen ylittymisestä tai siitä, että jokin asia kaipaa huomiota.

Tunteiden läsnäolo itsessään ei ole ongelma. Se, miten suhtaudumme tunteisiimme tai toimimme niiden pohjalta, voi sen sijaan lisätä kuormitustamme. Tunteita voi ajatella mahdollisuutena pysähtyä kuuntelemaan itseä ja tutustua itseen paremmin.

Kun tunteita tukahdutetaan, kuormitus kasvaa

Moni meistä on taitava jatkamaan eteenpäin, vaikka sisällä kuohuisi. Tunteita sivuutetaan, koska “nyt ei ole aikaa”, “ei tästä ole hyötyä” tai “pitäisi olla kiitollinen”.

Tunteiden tukahduttaminen voi tuntua hetkellisesti helpottavalta, mutta pitkällä aikavälillä se usein lisää kuormitusta. Keholla ja mielellä on tapana muistuttaa itsestään – esimerkiksi väsymyksenä, uupumuksena tai kehon tai mielen erilaisina oireina.

Toinen tärkeä oivallukseni on ollut tämä: tunteiden salliminen ei tarkoita niiden vallassa elämistä tai toimimista. Se tarkoittaa sitä, että annan tunteelle tilaa olla hetken, ikään kuin kutsuisin sen kotiini kyläilemään – ilman tarvetta muuttaa tai korjata sitä. Usein tunne helpottuu jo sillä, että huomaan ja tunnistan sen.

Ja ehkä kaikkein lohdullisin havainto itselleni on ollut se, että nämä tunnevieraat tulevat ja menevät. Myös ne vaikeat. Välillä tunteet tulevat ja menevät niin kuin itse haluavat ja välillä voin itse ohjata niitä lempeästi päättämään vierailunsa ja poistumaan – tai voin nauttia niiden vierailusta sydämeni kyllyydestä.

Tunnetaidot arjessa – työkalut tasapainoisempaan elämään

Tunnetaitojen kehittyminen näkyy arjessa usein pieninä, mutta merkittävinä muutoksina. Kun opimme tunnistamaan ja kuuntelemaan tunteitamme, meidän on esimerkiksi helpompi:

  • tunnistaa omat rajamme ja tarpeemme
  • sanoa tarvittaessa ei
  • tehdä palautumista ja hyvinvointia tukevia valintoja
  • suhtautua itseemme myötätuntoisemmin

Tasapainoinen arki ei tarkoita sitä, että elämä olisi jatkuvasti ruusuilla tanssimista, täydellisesti hallinnassa tai että kuormitusta ei olisi lainkaan. Se tarkoittaa kykyä joustaa, pysähtyä ja reagoida ajoissa – ennen kuin voimavarat ovat täysin lopussa.

Pieni pysähtymisharjoitus

Voit kokeilla tätä harjoitusta missä tahansa arjen keskellä:

  • Mitä tunnen juuri nyt, jos pysähdyn hetkeksi kuuntelemaan itseäni?
  • Missä kohtaa kehoani tunne tuntuu?
  • Jos tämä tunne yrittäisi kertoa minulle jotakin, mitä se voisi sanoa tai tarvita?

Jo pelkkä pysähtyminen ja huomaaminen voi keventää oloa yllättävän paljon.

Et ole yksin tunnetaitojen harjoittelussa

Tunnetaidot kehittyvät parhaiten silloin, kun niitä saa harjoitella turvallisesti ja omassa tahdissa. Jos kaipaat tukea jaksamiseen, rajojen tunnistamiseen tai arjen kuormituksen keventämiseen, sinun ei tarvitse selvitä yksin.

Tasapainoisemman arjen valmennuksessa tarkastellaan arkea kokonaisuutena – myös tunteiden näkökulmasta. Valmennus tukee sinua tunnistamaan, kuuntelemaan ja hyödyntämään tunteitasi arjen voimavarana. Valmennus tarjoaa tilaa pysähtyä, selkeyttää omaa tilannetta ja rakentaa arkea, jossa myös sinun tarpeillasi ja tunteillasi on merkitystä.

Tutustu Tasapainoisemman arjen valmennukseen ja anna itsellesi lupa rakentaa arkea, joka tuntuu aidosti omalta.

Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa elämän yksinkertaistamiseen liittyviä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Joulukuun teemana on tunteet. Muiden kuukausien teemoista voit lukea Yksinkertaisempaa elämää-blogiartikkelista.

Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.

Jos elämän yksinkertaistamiseen liittyvät teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.

Mitä tunnetaidot ovat – ja miksi ne ovat tärkeitä tasapainoisemman arjen tavoittelussa? Read More »

Black Friday – kulutusjuhlaa vai mahdollisuus tietoisempaan kuluttamiseen?

Black Friday – kulutusjuhlaa vai mahdollisuus tietoisempaan kuluttamiseen?

Tässä artikkelissa pääset pysähtymään ja miettimään, mitä kuluttaminen sinulle merkitsee. Marraskuu on täällä – ja sen myötä myös Black Fridayn ja muiden kulutusjuhlaan räätälöityjen kampanjoiden luoma tarjoushuuma. Kuluttamiseen yllyttävät viestit täyttävät sähköpostit, somefeedit ja postilaatikot. Nykyään Black Friday -kampanjat kestävät usein viikkoja ja houkuttelevat meitä klikkaamaan, vertailemaan ja ostamaan, usein silloinkin, kun emme varsinaisesti tarvitse mitään. Mainokset lupaavat onnea, helpotusta, luksusta ja milloin mitäkin. Mutta mitä jos tänä vuonna pysähtyisit hetkeksi ennen kuin lisäät mitään ostoskoriin? 

Ostamisen helppous ja eroon pääsemisen vaikeus

Useimmista meistä ostaminen tuntuu helpolta ja hyvältä. Se antaa hetkellisen dopamiiniannoksen ja lupauksen paremmasta elämästä. Uusi vaate, keittiölaite tai sisustusesine herättää mielikuvan siitä, että elämä olisi jotenkin parempaa, helpompaa tai kauniimpaa. Mutta tunne on usein lyhyt. Pian huomaatkin, että uusi tavara vie tilaa kodista ja lisää kuormitusta to do -listallasi. Mietipä hetki, minkälaista kaikenlaista tekemistä uusi tavara edellyttää heti kotiutumisen jälkeen (pesuja, puhdistamisia, paikan järjestämisen, huoltoja, korjauksia jne.). Entä vuosien päästä, kun haluat jo päästä tavarasta eroon (kierrättäminen, lahjoittaminen, myyminen)?

Kohti tietoisempaa kuluttamista

Tietoinen kuluttaminen ei tarkoita kaiken kieltämistä tai ostamisen totaalista lopettamista – eipä se edes olisi nyky-yhteiskunnassa mahdollista. Sen sijaan tietoinen kuluttaminen tarkoittaa pysähtymistä ennen ostopäätöstä. Pysähtyminen tarjoaa mahdollisuuden pohtia taustalla vaikuttavia tekijöitä. Moni huomaa, ettei todellinen tarve olekaan itse tavara vaan tunne tarpeen takana. Saatatkin haluta tuntea itsesi kauniimmaksi, hoikemmaksi, älykkäämmäksi, muotitietoisemmaksi, tasapainoisemmaksi tai vaikka onnellisemmaksi. Voisiko vastaus tähän tarpeeseen ollakin jotain muuta kuin tavaroiden ostamista? Mitä sinä oikeasti kaipaat, kun harkitset jonkin uuden tavaran hankkimista?

Ostaminen ei lähtökohtaisesti ole väärin. Silloin kun tarve on todellinen, on hyvä selvittää tarjolla olevat vaihtoehdot ja vertailla niitä. Voisitko esimerkiksi hankkia tavaran käytettynä uuden sijaan? Millainen hintahaitari tuotteella on? Onko eri hintaisilla vaihtoehdoilla eroa laadussa?

Onnellisuus ja tasapaino syntyvät yleensä vähentämällä kuormitusta ja keskittymällä itselle tärkeisiin asioihin. Itselle turhat tavarat voivat olla merkittävässäkin roolissa lisäämässä omaa kuormitusta. Kun tavaraa on vähemmän, on enemmän tilaa olla ja hengittää ja huomata, mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Monet asiakkaistanikin ovat oivaltaneet tämän omassa kodissaan ja arjessaan: kun tavaramäärä vähenee, myös mieli kevenee. Tehty työ tavaroiden äärellä saa myös kyseenalaistamaan omia osto- ja kulutustapojaan ja usein rahankäyttö muuttuu tietoisemmaksi.

Elämyksiä ja palveluita tavaroiden sijaan

Tavara tuo usein vain hetkellisen ilon, joka voi hyvinkin pian muuttua haasteeksi: mistä tavara löytää paikkansa, millaista työtä siitä huolehtiminen tuo tullessaan, miten siitä voi päästä halutessaan eroon? Hyvinvointia tukevat elämykset, yhteinen aika läheisten kanssa tai palvelut, jotka helpottavat arkea, tuottavat todennäköisesti laadukkaampaa iloa kuin yksikään uusi tavara. Eikä niistä jää yleensä mitään konkreettisia asioita kotiin pyörimään.

Lahjakortti Ammattijärjestäjä kotiin -palveluun voi olla helpotus ihmiselle, jolla on jo tavaroita joka lähtöön. Tai lahjakortti Tasapainoisemman arjen valmennukseen voi tarjota mahdollisuuden reflektoida omaa elämää ja arkea ja löytää avaimia parempaan itsetuntemukseen tai toivottuihin elämänmuutoksiin.

Ehdotankin, että voisiko Black Fridayn sijaan viettää Slow Fridayn: päivän, jolloin tavaroihin kuluttamisen sijaan keskityttäisiinkin tekemään hyvinvointia ja merkityksellisyyttä tukevia valintoja. Kun muut kiirehtivät tarjousten perässä, sinä voit valita toisin. Voit valita rauhan, selkeyden ja tasapainon.

Poimi alta vinkkejä kulutustottumusten muuttamiseen tietoisemmiksi.

Lempeät vinkit tietoiseen kuluttamiseen

Seuraavat vinkit auttavat sinua kehittämään omaa kuluttamistasi tietoisempaan suuntaan:

  1. Pysähdy ennen ostopäätöksen tekemistä pohtimaan seuraavia kysymyksiä:

·      Miksi haluan tämän?

·      Tarvitsenko tämän oikeasti vai onko ostos halujen täyttämistä?

·      Mitä toivon ostoksen tuovan elämääni? Voinko saada saman myös toisella tavalla kuin tavaraa ostamalla?

  1. Kirjoita ostoslista todellisten tarpeidesi pohjalta ja peilaa niitä omiin arvoihisi.

·      Kirjoita tarpeesi ostoslistaksi, odota muutama päivä ja tarkista listallasi olevat asiat: vieläkö ne ovat tarpeellisia?

·      Mitkä asiat ovat sinulle oikeasti merkityksellisiä ja tärkeitä?

·      Lahjojen osalta varmista lahjansaajan toiveet ennen lahjan ostamista.

  1. Odota vuorokausi ennen kassalle klikkausta tai menemistä. Usein ostohalu hiipuu, kun nukut yön yli ja harkitset tarkemmin.
  2. Panosta laatuun, vastuullisuuteen ja palveluihin. Suosi esimerkiksi:

·      palveluita ja elämyksiä tavaran sijaan

·      lähellä tuotettuja, kotimaisia tuotteita ja palveluita

·      laatua ennen määrää

·      vastuullisesti tuotettuja tavaroita ja palveluita

  1. Muista, että ostamatta jättäminenkin on valinta ja siitäkin voi saada mielihyvää.
    Se voi olla järkevä teko itsellesi, ympäristölle ja kukkarollesi. Mitä sinä voisit jättää ostamatta Black Friday -kampanjoista tai seuraavalla shoppailureissulla?

Paras lahja ei ehkä olekaan lukuisat yllätystavarapaketit kuusen alla, vaan se voi olla myös huolella valitut, saajalleen tarpeelliset ja toiveiden mukaiset tavaralahjat, hetki hyvinvoinnille, palveluita arjen helpottamiseksi tai aikaa läheisten kanssa.

Jos tänä vuonna haluaisit lahjaksi itsellesi tai läheisellesi apua kodin tavaratyöhön tai valmennusta oman elämänsuuntasi kehittämiseen, tutustu Keinuman palveluihin (verkkokaupasta löydät myös lahjakortit Keinuman palveluihin).

Tulevaisuuden sinä kiittää sinua jokaisesta fiksusta valinnasta, jotka tänään teet. 💛

Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa elämän yksinkertaistamiseen liittyviä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Marraskuun teemana on raha ja kuluttaminen. Muiden kuukausien teemoista voit lukea Yksinkertaisempaa elämää-blogiartikkelista.

Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.

Jos elämän yksinkertaistamiseen liittyvät teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.

Black Friday – kulutusjuhlaa vai mahdollisuus tietoisempaan kuluttamiseen? Read More »

Kehitä ruokahuoltoa suunnittelemalla ja ennakoimalla – helpotusta arkeen ja vähemmän stressiä ruuanlaitosta

Kehitä ruokahuoltoa suunnittelemalla ja ennakoimalla – helpotusta arkeen ja vähemmän stressiä ruuanlaitosta

Aiheuttaako arjen ruokahuoltoon liittyvät asiat sinulle ja perheellesi stressiä ja päänvaivaa. Mietittekö useita kertoja viikossa, että missä välissä pitäisi ehtiä käydä kaupassa, mitä milloinkin syötäisiin tai miten saisitte vähennettyä ruokakuluja?

Olipa ruokahuoltoon liittyvät haasteenne millaisia tahansa, voitte luottaa siihen, että pienilläkin kehittämistoimenpiteillä voitte saada aikaan isoja muutoksia. Ruokahuolto voi olla suunnitelmallista, hyvin ennakoitua ja hyvässä hallinnassa ilman, että se on liian kahlitsevaa tai joustamatonta. Tavoitteena ei ole täydellisyyteen pyrkiminen vaan arjen helpottaminen.

Tästä artikkelista löydätte vinkkejä ruokahuollon kehittämiseen useammasta eri näkökulmasta. Valitkaa yksi asia kerrallaan, jota lähdette kehittämään ja parantamaan. Mihin kaipaatte kipeimmin muutosta: ruokahuollon rutiinien vahvistamiseen (ajan- ja arjenhallinnan näkökulma), paremmin omia tarpeitanne vastaavien ruokien suunnitteluun (paremman syömisen näkökulma) vai sittenkin ruokamenoista säästämiseen (taloudellisempien ratkaisujen näkökulma)?

Huom. tarkoitukseni ei ole teititellä, vaan puhutella koko perhettä. Itse ajattelen niin, että ruokahuoltoon liittyvien asioiden ei tarvitse, eikä ehkä pitäisikään, olla vain yhden henkilön vastuulla. Vaikka jotkut tietyt asiat olisivatkin yhden ihmisen vastuulla, suunnittelun ja kokonaiskuvan näkökulmasta kaikkien perheenjäsenten olisi hyvä olla mukana ruokahuoltoon liittyvissä asioissa ainakin jollain tavalla. Olen kirjoittanut tämän artikkelin siitä näkökulmasta, että voitte lukea sitä yhdessä ja pohtia miten ruokahuollon rutiinit teillä näyttäytyvät.

Ruokahuollon rutiinit kuntoon

Oletteko koskaan pysähtyneet miettimään, kuinka paljon ruokahuoltoon liittyy erilaisia työvaiheita? Suunnittelua, ruokatarvikkeiden hankkimista, ruuan valmistamista, ruuasta nauttimista, ruuan säilyttämistä ja jälkien siivoamista. Koska nämä vaiheet toistuvat jopa useita kertoja päivässä, niistä muodostuu yleensä melko helposti rutiineja. Nämä rutiinit voivat olla hyviä ja toimivia tai huonoja ja toimimattomia, mutta rutiinien hyvä puoli on se, että niitä voi aina kehittää paremmiksi.

Tärkeintä on aloittaa siitä, että tutkitte omaa tekemistänne ja tulette tietoiseksi siitä, millaisia rutiineja teillä on. Seuraavaksi on hyvä pohtia, että mitkä rutiineista ovat hyviä ja toimivia (niitä ei kannata rikkoa) ja mitkä rutiineista eivät tällä hetkellä toimi ja mitkä kaipaisivat kipeimmin parantamista.

Seuraavan kysymys- ja idealistan avulla voitte lähteä tutkimaan omia ruokahuollon rutiinejanne (tai niiden puuttumista) ja sitä mikä olisi oma unelmatilanteenne. Valitkaa yksi kehitettävä asia kerrallaan ja miettikää miten saisitte siihen liittyviä rutiineja kehitettyä.

Ruokahuollon suunnittelu ja ennakointi

Miten suunnittelette perheenne syömisiä? Miten haluaisitte niitä suunnitella?

Suunnitelkaa aikataulu ruokahuollon rutiineille:

  • Milloin suunnitellaan tulevien päivien (tai teille paremmin toimivan ajanjakson) ruokalista ja ostoslista?
  • Milloin hoidetaan ruokatarvikkeiden hankkiminen?
  • Milloin ruuat valmistetaan?
  • Millainen ateriarytmi toimii parhaiten eli milloin syödään?
  • Milloin keittiö siivotaan?

Millaisia periaatteita haluatte noudattaa ruokien suunnittelussa ja ruokatarvikkeiden hankkimisessa? Mitä asioita suunnittelussa pitää ottaa huomioon?

  • ruokavaliot
  • mieltymykset
  • ruuanlaittoon menevä aika (nopeasti/hitaasti valmistuvat ruuat)
  • ruuan laatu (energian- ja ravinteiden saanti, ekologiset arvot (esim. kasvisruuan, luomutuotteiden, kotimaisten tuotteiden suosiminen)
  • hinta (missä asioissa suositaan edullisia ratkaisuja, missä asioissa panostetaan?)
  • perustuotteet, joita löytyy kaapista aina (Mitkä tuotteet tulee olla säännöllisesti ostoslistalla? Mitkä ovat teidän perheenne luottotuotteet?)
  • kaapeista löytyvien raaka-aineiden hyödyntäminen (nopea inventaario ennen ostoslistan suunnittelua)

Millainen suunnittelun taso toimii teille parhaiten? Hyödyttekö väljemmästä vai tarkemmasta etukäteissuunnittelusta?

Minkälaisilla välineillä tai työkaluilla eri asioiden suunnitteleminen tapahtuu?

  • keskustelemalla
  • kynällä ja paperilla itse suunnitellen / erilaisia pohjia hyödyntäen
  • sähköisesti tietokoneella/puhelimessa
  • jotain sovellusta hyödyntämällä

Ruokatarvikkeiden hankkiminen

Miten ruokatarvikkeiden hankkimisesta huolehditaan? Miten haluaisitte siitä huolehtia?

  • Kuinka usein ja milloin hankintoja tehdään?
  • Mistä ruuat ostetaan, miten ne ostetaan ja kuka ne ostaa? Käydäänkö itse kaupassa vai hyödynnetäänkö nouto- tai kotiinkuljetuspalveluita?
  • Mikä on budjetti ruokahankinnoille (kuukaudessa/viikossa/päivässä)?
  • Hyödynnetäänkö sesonkituotteita, tarjouksia, punalaputettuja tuotteita? Miten näiden hyödyntäminen vaikuttaa ruokien suunnitteluun?

Ruokien valmistaminen

Miten ruokien valmistaminen tapahtuu? Miten haluaisitte sen tapahtuvan?

  • Kuka/ketkä ruokia valmistavat? Miten esimerkiksi lapset voivat osallistua ruokien valmistamiseen?
  • Hyödynnetäänkö meal preppausta eli esivalmisteltuja raaka-aineita tai useamman ruoan/ruoka-annoksen valmistamista kerralla?
  • Tehdäänkö ruokia pakkaseen etukäteen tai huolehditaanko esimerkiksi valmisruokia/puolivalmiita ruokia hyödyntämällä siitä, että pakastimesta löytyy helppoja ja nopeita hätävararuokia?
  • Valmistellaanko edellisenä päivänä joitain ruokia seuraavalle päivälle (aamupala, välipalat, lounas mukaan, päivällisen esivalmistelut tai valmiiksi tekeminen)?

Ruokailut

Miten ruokia syödään ja niistä nautitaan? Miten haluaisitte ruokailujen tapahtuvan?

  • Millainen ateriarytmi (ruoka-ajat) teillä toimii?
  • Milloin syödään yhdessä/erikseen omien aikataulujen mukaan?
  • Milloin syödään ulkona tai tilataan kotiin valmista ruokaa?
  • Mitkä asiat ruokailussa ovat teille tärkeitä ja miten ne näkyvät ruokailussa? Esim. ruokailuun liittyvät ”säännöt”.

Ruokien säilyttäminen

Miten ruokia säilytetään? Miten haluaisitte niitä säilyttää?

  • Miten huolehditaan ruoka-aineiden järjestyksestä ja inventoimisesta? Kenen vastuulla se on? (Kuiva-aineet, jääkaappi, pakastin)
  • Miten hyödynnätte ruokien tähteet ja vähennätte hävikkiä?
    • Onko jääkaapissa ja kuiva-aineiden yhteydessä selkeät paikat pian pois käytettäville ruoka-aineille?
    • Osaatteko jatkojalostaa tähteistä uusia aterioita? Lue ruokahävikin vähentämisestä toisesta blogiartikkelistani: 10 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

Alla olevasta linkistä löydätte lehtihaastattelun, josta voitte lukea lisää ajatuksiani jääkaapin järjestämisestä.

Jälkien siivoaminen

Miten ruoanvalmistamisen ja ruokailujen jäljet siivotaan? Miten haluaisitte näiden tapahtuvan?

  • Mikä on teille sopiva siisteyden taso?
  • Miten ruuanlaiton ja syömisen jäljet siivotaan?
  • Minkälaisia tehtäviä siihen kuuluu ja kuka/ketkä niistä huolehtivat?

Ruokahuollon sopeuttaminen muuttuviin elämäntilanteisiin

Elämässä sattuu ja tapahtuu usein yllättäviäkin asioita ja silloin rutiinit voivat toimia myös pelastuksena, kun oleelliset asiat tapahtuvat ns. automaatiolla. Joskus on kuitenkin tarpeen toimia ns. selviytymismoodista käsin ja tehdä vain ihan välttämättömimmät asiat, joten voitte pohtia ruokahuollon tehtäviä myös siitä näkökulmasta, että mikä on ns. minimisuoritus ja mitkä asiat kuuluvat niihin hetkiin, kun voimavarat ja aika sallivat paremmin asioita. Laittakaa ensin kuntoon minimisuoritukseen vaadittavat asiat ja kehittäkää muita asioita omat voimavaranne huomioiden. Antakaa tehtäville muutoksille riittävästi aikaa juurtua käytäntöön – älkää yrittäkö muuttaa liian montaa asiaa kerrallaan.

Ruokahuollon suunnittelu ja ennakointi tuovat arkeen rauhaa, selkeyttä ja helpotusta. Täydellisyyttä ei kannata tavoitella, vaan pienet arkea helpottavat teot ovat usein varsin riittäviä. Kun täydellisyyden tavoittelun sijaan keskitytte etenemään pienin askelin, saatatte huomata, että yhdelläkin pienellä muutoksella voi olla kertausvaikutuksensa muihin osa-alueisiin. Esimerkiksi yksi keskusteluhetki perheen kanssa teille tärkeistä ruokailuun liittyvistä asioista voi näkyä käytännössä monessa asiassa (syödään enemmän yhdessä, perheenjäsenet osallistuvat tasapuolisemmin ruokahuollon tehtäviin, arvostus ruokaa ja ruuanlaittajaa kohtaan voi parantua jne.). Kokeilkaa rohkeasti erilaisia ja uusia toimintatapoja ja kerätkää kokemuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei. Poimikaa toimivat käytännöt omaan työkalupakkiinne ja jättäkää toimimattomat pois.

Millä pienellä asialla te voisitte parantaa ruokahuollon suunnittelua tai ennakointia ja helpottaa omaa arkeanne?

Jos kaipaatte konkreettisempaa apua ja valmennusta ruokahuollon kehittämiseen, tutustukaa Tasapainoisemman arjen valmennuksen alta löytyvään tähän teemaan keskittyvään Ryhtiä perheen ruokahuoltoon -valmennukseen.

Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa elämän yksinkertaistamiseen liittyviä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Syyskuun teemana on ruoka ja arjen ruokahuolto. Muiden kuukausien teemoista voit lukea Yksinkertaisempaa elämää-blogiartikkelista.

Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.

Jos elämän yksinkertaistamiseen liittyvät teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.

Kehitä ruokahuoltoa suunnittelemalla ja ennakoimalla – helpotusta arkeen ja vähemmän stressiä ruuanlaitosta Read More »

Arjen ruokahuolto helpommaksi – vinkkejä ruokasuunnitteluun, keittiön järjestykseen ja ruokahävikin vähentämiseen

Arjen ruokahuolto helpommaksi – vinkkejä ruokasuunnitteluun, keittiön järjestykseen ja ruokahävikin vähentämiseen

Arjen ruokahuolto on monessa kodissa sellainen asia, joka vie paljon aikaa ja energiaa. Päivittäinen kysymys “mitä tänään syödään?” voi tuntua yllättävänkin kuormittavalta, varsinkin, jos arki on kiireistä ja perheenjäsenten aikataulut vaihtelevat. Samalla ruokien hintojen kallistuminen ja ruokahävikin vähentäminen ovat asioita, joita moni meistä miettii yhä tarkemmin.

Onneksi ruokahuoltoa voi helpottaa pienillä, mutta merkittävästi arkea helpottavilla teoilla. Ruokasuunnittelu tuo selkeyttä, säästää hermoja ja auttaa vastuiden jakamisessa, keittiön järjestys tekee ruoanlaitosta sujuvampaa, innostavampaa ja vähemmän kuormittavaa ja ruokahävikin vähentäminen säästää sekä rahaa että luontoa. Kun nämä osa-alueet kulkevat käsi kädessä, arjen ruokahuollosta tulee paljon kevyempää ja hallittavampaa.

Ruokasuunnittelu arkea helpottamaan

Ruokasuunnittelu on yksi toimivan arjen tärkeimmistä kulmakivistä. Ruokasuunnittelulla ja ennakoinnilla voit saada merkittävää helpotusta kiireiseen arkeen, parempaa mielenrauhaa ja vähemmän hermojen menetystä sekä selkeitä säästöjä ajan- ja rahankäytössäsi.

Kun pysähdyt esimerkiksi kerran viikossa hetkeksi suunnittelemaan tulevien päivien ruokailuja ja teet selkeän ostoslistan kauppaan, säästät aikaa jo pelkästään vähentämällä kaupassa ramppaamista.

Ruokalistan kanssa pääsee hyvin jo alkuun siinä, että yksinkertaisesti listaat perheesi suosikkiruuat. Ruokalistoja voi matkan varrella kehittää vastaamaan paremmin perheesi arvoja, ruokavalioita, mieltymyksiä tai vaikka valitsemalla listalle terveyden ja hyvinvoinnin kannalta pikkuisen parempia vaihtoehtoja. Jo muutama selkeä ruokaidea, ja niiden toistaminen, tekee arjesta helpompaa, sillä sinun ei tarvitse joka päivä miettiä, mitä laittaisit pöytään. Monipuolisuutta ja vaihtelua ruokasuunnitteluun on mahdollista tuoda juuri niin paljon kuin sitä toivot.

Ostoslista syntyy ruokalistan ja omassa arjessa käytössä olevien luottotuotteiden pohjalta. Luottotuotteet ovat niitä raaka-aineita ja tuotteita, joita käytätte säännöllisesti päivittäisessä arjessa, ja joita olisi hyvä löytyä aina kaapeista. Näistä syntyy ostoslistan perusrunko, jota täydennetään ruokalistan mukaisten ruokien valmistamisessa tarvittavilla ainesosilla ja harvemmin ostettavilla tuotteilla (esimerkiksi pesu- ja siivousaineet, hygieniatuotteet yms.) Kun keskität ostokset yhteen tai kahteen kauppareissuun viikossa, säästät sekä rahaa, aikaa että hermoja.

Ruokasuunnittelun ei kuitenkaan tarvitse olla tiukkaa ja joustamatonta –  halutessasi voit jättää suunnittelussa tilaa myös joustolle, ulkona syömiselle, jämäruoille ja nopeille pelastuksille, kuten pakasteesta löytyville valmiille ruuille tai nopeasti valmistuville arjen pelastajille (ainakin meillä löytyy aina ainekset esimerkiksi kaurapuuron valmistamiseen ja sekaan voi heittää pähkinöitä, marjoja pakkasesta tai ylikypsyyden partaalla olevat hedelmät.

Aloita ruokasuunnittelu tästä:

1. Opettele rutiini ruokahuollon suunnittelulle.

Kuinka monta kertaa viikossa on sinulle toimiva tapa istua alas suunnittelemaan? Harjoittelemalla opit suunnittelemaan ja ennakoimaan pidemmäksikin aikaa yhdellä kertaa, mutta aluksi voi olla hyvä tehdä suunnitelma edes vaikka 2–3 päiväksi, jos lähtötilanne on se, että ruokailuja mietitään puoli tuntia ennen kuin pitäisi olla syömässä.

2. Kysy perheenjäsenten lempiruuat ja aloita ruokalistan rakentaminen niistä.

Jatkossa voitte pitää esimerkiksi kerran viikossa ”lempiruokapäivän”, jolloin syödään jonkun perheenjäsenen lempiruokaa. Ainakin meillä nämä lempiruoat ovat pääsääntöisesti sellaisia ruokia, joita ei ehkä ole hyvä syödä montaa kertaa viikossa. 😉

3. Ota koko perhe mukaan ruokahuollon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Helpota omaa taakkaasi osallistamalla muutkin perheenjäsenet. Pienetkin lapset oppivat ehdottamaan ruokia, kattamaan pöydän, pilkkomaan kasviksia ja siivoamaan ruuanlaiton jälkiä, kun heille annetaan siihen mahdollisuus ja heitä opastetaan siihen pienestä pitäen (koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa).

Lisää vinkkejä ruokahuollon suunnitteluun, ennakointiin ja kehittämiseen löydät toisesta blogiartikkelistani, johon pääset alla olevasta linkistä.

Keittiön järjestäminen toimivaksi tukee ruokahuoltoa

Keittiön järjestys vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miten sujuvaa ruoanlaitto on. Kun tasoilla riittää puhdasta työskentelytilaa ja löydät tarvitsemasi välineet ja raaka-aineet helposti, ruoanlaitto vie vähemmän aikaa ja tuntuu vähemmän stressaavalta. Huomaat varmasti eron omassa tunnetilassasi, jos joudut aloittamaan ruuanlaiton ensin keittiön siivoamisella.

Aloita keittiön järjestäminen näistä:

  • Tutki keittiösi järjestystä ensin ulkopuolisen silmin. Miltä tilassa näyttää, miltä keittiöön tuleminen tuntuu? Sen jälkeen mieti miten itse käytät keittiötä. Mitkä asiat keittiössäsi toimivat? Vahvista ja monista näitä mahdollisuuksien mukaan sen sijaan, että alkaisit korjaamaan toimivaa. Mitkä aiheuttavat hankaluuksia arjessa? Miten näitä asioita voisi lähteä parantamaan?
  • Onko ruoka-aineet järjestetty tiettyihin, omiin paikkoihin vai onko astioita ja ruuanlaittovälineitä sekaisin ruoka-aineiden kanssa? Onko ruoka-aineille ja astioille/ruuanlaittovälineille varatut tilat tasapainossa keskenään vai onko esimerkiksi jommallekummalle liian vähän tilaa? Vai säilytetäänkö keittiössä asioita, jotka eivät oikeastaan edes kuuluisi sinne? Auttaisiko systemaattinen tavaroiden läpikäyminen ja karsiminen tuomaan lisää tilaa?
  • Onko jääkaapissa, pakastimessa ja kuiva-ainekaapeissa selkeä järjestys vai seilaavatko elintarvikkeet paikasta toiseen? Jos sinun tarvitsee usein etsiä asioita, voi se kertoa siitä, että tavaroilla ei ole omaa paikkaa. Paikkojen luomisessa auttaa esimerkiksi nimikointi ja paikan rajaaminen fyysisesti esimerkiksi laatikoita hyödyntämällä.

Palaa myöhemmin takaisin blogini äärelle ja lue lisää lokakuun aikana julkaistavasta keittiön järjestämiseen keskittyvästä blogiartikkelista.

Näin vähennät ruokahävikkiä

Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista, mutta kuitenkin jostain syystä roskiin päätynyttä ruokaa.  

Ruokahävikkiä syntyy usein huomaamatta: väärin säilytetyistä elintarvikkeista, jääkaapin perukoille unohtuneista ruuantähteistä, kuiva-ainekaappiin jääneistä hutiostoksista tai kerran käyttöön tulleista raaka-aineista, joiden pakkauskoko on ollut aivan liian iso tarpeeseen nähden.  Ruokahävikin syntymistä voidaan ehkäistä mm. suunnittelemalla ja ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta, kehittämällä omia ruuanlaittotaitoja (valmistamisvirheiden vähentäminen) tai säilyttämällä ruokia oikeaoppisesti (pilaantumisen vähentäminen).

Ruokahävikkiä vähentämällä säästät rahan lisäksi myös ympäristöä. Kotitalouksien ruokahävikki muodostaa suurimman osuuden (yli kolmasosa, käytännössä 137 miljoona kiloa vuodessa) ruokaketjun ruokahävikistä (Luonnonvarakeskus 2022), joten sillä todellakin on merkitystä, miten meistä jokainen suhtautuu ruokahävikin vähentämiseen.

Aloita ruokahävikin vähentäminen, vaikka näistä:

  • Suunnittele ruokalistalle jämäruokalounaita/-päivällisiä, jolloin syödään aiemmilta ruokailuilta ylijääneet tähteet.
  • Opettele tuunaamaan tähteistä uusia ruokia: varioi esimerkiksi pyttipannureseptiä sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Jos perunoita ei ole riittävästi, heitä joukkoon vaikka pakastekasviksia. Makkaran tai lihapullien lisäksi pyttipannuun voi laittaa melkein mitä vaan (tofu, halloumi, liha, kala, kasvisproteiinit).
  • Kerää pian vanhenevat raaka-aineet jääkaapissa ja kuiva-ainekaapissa yhteen, niille varattuun, kohtaan ja suunnittele seuraavat ruuat niin, että ne tulevat käytetyiksi.

Kuluttajaliitto järjestää vuosittain hävikkiviikko-nimisen viestintäkampanjan, jonka tavoitteena on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostamista (Hävikkiviikko 22.–28.9.2025 | Kuluttajaliitto). Minäkin pistän korteni kekoon hyvän asian puolesta ja julkaisen hävikkiviikolla ruokahävikin vähentämiseen liittyvän blogiartikkelin, josta saat hyväksi havaitsemiani käytännön vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen kotona.

Ruokahävikin vähentämisestä löydät lisää asiaa toisesta blogiartikkelistani, johon pääse alla olevasta linkistä.

Arjen ruokahuolto sujuvaksi

Arjen ruokahuolto ei ole pieni tai merkityksetön asia – se vie meiltä jokaiselta ison osan ajasta ja energiasta. Hyvin hoituva ruokahuolto varmistaa, että jaksamme arjessa huolehtia perheestä, harrastaa, opiskella, käydä töissä ja tehdä muita meille tärkeitä asioita. Kun pysähdyt hetkeksi suunnittelemaan ruokahuoltoa säännöllisesti, järjestät keittiön tukemaan arjen sujumista ja pidät huolta hävikin hallinnasta, huomaat eron nopeasti.

Pienillä teoilla voi säästää paljon hermoja, aikaa, rahaa ja ympäristön resursseja. Ja mikä parasta: ruokahuollosta voi tulla sujuvampi ja mielekkäämpi osa arkea.

Millä asioilla sinä varmistat arjen ruokahuollon sujumisen?

Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa elämän yksinkertaistamiseen liittyviä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Syyskuun teemana on ruoka ja arjen ruokahuolto. Muiden kuukausien teemoista voit lukea Yksinkertaisempaa elämää-blogiartikkelista.

Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.

Jos elämän yksinkertaistamiseen liittyvät teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.

Arjen ruokahuolto helpommaksi – vinkkejä ruokasuunnitteluun, keittiön järjestykseen ja ruokahävikin vähentämiseen Read More »

Yksinkertaista elämääsi

Yksinkertaista elämääsi: 12 ideaa tasapainoisempaan ja yksinkertaisempaan arkeen

Yksinkertaista elämääsi: 12 ideaa tasapainoisempaan ja yksinkertaisempaan arkeen

Yksinkertaistamalla helpotusta arkeen

Törmäsin taannoin tietoon, että elokuun alussa Yhdysvalloissa vietetään Simplify Your Life -viikkoa. Teemaviikko kutsuu pysähtymään ja tekemään tilaa yksinkertaistamiselle.

Vaikka teemaviikosta ei löytynytkään erityisen paljon tietoa, sen idea muistutti minua jälleen siitä, miten tärkeää on keventää arkea ja vapauttaa tilaa itselle merkityksellisille asioille.

Kun karsimme elämästämme sekä fyysistä että henkistä kuormaa, teemme tilaa tasapainolle, luovuudelle ja oman näköiselle elämänpolulle. Kaiken paljous voi helposti tuntua ylivoimaiselta – silloin on hyvä muistaa, että yksinkertaistaminen ei vaadi suuria harppauksia. Riittää, että aloitat pienestä:

  • järjestä kotona yksi pieni hylly tai taso,
  • siirrä huomiosi yhdestä huoliajatuksesta yhteen kiitollisuuden ajatukseen,
  • tai merkitse kalenteriisi hetki nimellä ”jotain ihan muuta” ja pyhitä se itsellesi tärkeälle asialle.

Pienistä asioista kasvaa vähitellen suuria muutoksia.

Aiheen innostamana koostin 12 erilaista teemaa, joita tarkastelemalla voit lähteä kohti selkeämpää ja tasapainoisempaa arkea.

12 vinkkiä elämän yksinkertaistamiseksi

  1. Aika: Opettele priorisoimaan ajankäyttöäsi.
  2. Ihmissuhteet: Vahvista tärkeitä ihmissuhteitasi ja tarkkaile ja pyri vähentämään sitä, kuinka paljon annat haastavien ihmissuhteiden kuluttaa itseäsi.
  3. Paperit: Karsi paperikuormaa.
  4. Mieli: Opettele tunnistamaan mielesi liikkeitä ja ohjailemaan niitä lempeästi.
  5. Digitaalinen maailma: Karsi digitaalista sälää.
  6. Hyvinvointi: Tue hyvinvointiasi pienillä hyvinvoinnin teoilla ja korvaa huonoja tapoja pikkuisen paremmilla.
  7. Läsnäolo: Vahvista läsnäoloasi tietoisella harjoittelulla.
  8. Rutiinit: Vahvista arkeasi tukevia rutiineja ja luovu turhista.
  9. Ruoka: Vähennä ruokahävikkiä ja ruuanlaitosta aiheutuvaa stressiä ruokasuunnittelulla.
  10. Tavarat ja fyysinen tila: karsi turhia tavaroita ja arvosta enemmän tilaa ympärilläsi – tee kodistasi turvapaikkasi.
  11. Raha ja kuluttaminen: Vähennä turhaa kuluttamista ja siirrä säästyneet rahat säästöön mahdollistamaan unelmiesi toteuttamista.
  12. Tunteet: Opettele tunnistamaan tunteitasi ja kehitä tunnetaitojasi, niin opit käsittelemään haastavia tunteita ja lisäämään myönteisiä tunteita ja onnellisuutta elämääsi.

Ylläpidän Facebookissa ”Arki keinumaan tasapainoisesti – Yksinkertaista elämääsi” -nimistä ryhmää. Ryhmässä tavoitteenani on nostaa näitä teemoja esille ”teema/kuukausi” -ajatuksella. Vuoden aikana sukellamme jokaiseen teemaan omalla vuorollaan – keskustellen, inspiroituen ja jakaen vinkkejä siitä, miten arjesta voi tehdä lempeästi yksinkertaisempaa ja omannäköisempää. Kirjoitan näistä aiheista myös tulevissa blogikirjoituksissani.

Jos tällaiset teemat kiinnostavat sinuakin, tule mukaan ryhmään tai ota blogini aktiiviseen seurantaan. Pääset mukaan ryhmään alla olevasta painikkeesta.

Yksinkertaista elämääsi: 12 ideaa tasapainoisempaan ja yksinkertaisempaan arkeen Read More »

Muovisia mukeja pinottuna seinän viereen Tavaratalo-näyttelyssä.

Kodin järjestämiseen liittyy tunteita ja arvottamista

Kodin järjestämiseen liittyy tunteita ja arvottamista

Tavaratyö on tunnetyöskentelyä

Artikkelia päivitetty 26.2.2025.

Meillä jokaisella on omassa kodissamme enemmän tai vähemmän erilaisia tavaroita ja esineitä. Tavarat ja erilaiset materiaalit sekä niiden kuluttaminen ovat pysyvä, ja osin ristiriitainenkin, osa elämää. Tavaroista on tullut meille sekä välttämättömyyksiä että turhuuksia ja itsestäänselvyyksiä. Sopiva tavaramäärä helpottaa arkeamme, mutta liialliset tai jopa liian vähäiset tavaramäärät muodostavat haasteita. Omilla osto- ja kulutustottumuksillamme sekä tavaroiden systemaattisella läpikäymisellä, karsimisella ja järjestämisellä (kuratoimisella) voimme kuitenkin vaikuttaa todella paljon siihen, minkälaisilla tavaroilla ja esineillä kotiamme ja elämäämme täytämme.

Oman kodin esinemäärän hallitsemiseen liittyy monenlaisia näkökulmia, kuten ekologisuus ja kierrättäminen, tavaratyön vaatima ajankäyttö ja vaivannäkö, taloudellisuus ja rahan käyttö, neuvottelut säästämisestä ja poistamisesta sekä tunteet.

Usein kodin tavaroita ja esineitä ei välttämättä tule erikseen hirveästi mietittyä, elleivät ne aiheuta jonkinlaisia haasteita. Nämä haasteet voivat olla esimerkiksi tavaran rikkoutumisia, jolloin niiden tarve tulla huolletuksi, korjatuksi tai korvatuksi uudella tulee ajankohtaiseksi. Haasteet voivat myös liittyä esimerkiksi siihen, että kodin tavarat yksinkertaisesti vaikeuttavat jollain tavalla arjen sujumista (esim. siivoamisen vaikeus). Muutot ja erilaiset kodin sisällä tapahtuvat tilalliset muutokset (lasten muuttaminen kotoa pois, huonejärjestyksen muutokset, remontit jne.) edellyttävät meiltä yleensä lyhyessä ajassa tehokasta tavaroiden käsittelyä.

Tavaroiden käsittely sellaisenaan ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että pysähtyisimme varsinaisesti pohtimaan tavaroidemme merkityksiä meille. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun muuton yhteydessä tavarat vain autopilotilla pakataan laatikoihin ja puretaan uuteen paikkaan. Sen sijaan esimerkiksi kodin tavaroiden läpikäyminen vähentämisen ja järjestämisen näkökulmasta edellyttää sitä, että pohditaan tavaroiden arvoa ja merkitystä.

Esineillä on yllättävän monitahoisia vaikutuksia meihin. Ne vaikuttavat esimerkiksi meidän sosiaalisiin suhteisiimme asemoimalla meidät suhteessa toisiin ja suhteessa erilaisiin normeihin. Tavaroiden avulla voidaan ilmaista kuulumista tiettyyn porukkaan. Niillä voidaan normalisoida asioita ja toisaalta niiden avulla voidaan tuoda esille poikkeuksellisia ja persoonallisia asioita. Tavaroilla ilmaistaan itseä, omia arvoja ja arvostuksia, kiinnostuksen kohteita, omaa ajattelua ja tunteita.

Esineisiin voi sitoutua monenlaisia tunteita. Kotien tavarat ovat olleet todistamassa elämän huippuhetkiä kuin myös kriisejä ja vaikeita kokemuksia. Jokainen meistä antaa omille tavaroilleen erilaisia merkityksiä ja näihin merkityksiin vaikuttavat ajatuksemme, tunteemme, kokemuksemme ja muistomme. Tavarat kietoutuvat osaksi omaa tarinaamme ja ne ovat osaltaan tukemassa muistamista ja muistojen taltioimista. Osa tavaroistamme on saattanut kulkea kanssamme pitkiäkin aikoja ja ne ovat voineet ikään kuin sulautua osaksi erilaisia elämänvaiheitamme.

Esineet herättävät meissä siis muistoja, tunteita ja jopa erilaisia aistikokemuksia. Tarkastellessamme itselle merkityksellisiä esineitä saatamme kuulla mielessämme esineeseen ja siihen liittyviin muistoihin liittyviä ääniä. Voimme ehkä nähdä mielessämme esineen alkuperäisen ympäristön tai saatamme jopa haistaa, tai kuvitella haistavamme, esineeseen liittyvän tuoksun. Tai tietty tuoksu saattaa tuoda meille mieleen tietyn esineen. Jokainen meistä aistii ja tunnistaa oman kehomme tuntemuksia eri tavoin. Myös esineet ja niiden muistelu tai niihin liittyvät tunteet saattavat aiheuttaa meille kehollisia tuntemuksia, kuten lämpötilatuntemuksia, väristyksiä, rentoutumista, lihasten kiristymistä/jännittymistä tms. Saatamme jopa pystyä muistamaan, miltä tietyn esineen koskettaminen tuntui, vaikka esinettä ei enää olisi olemassakaan.

Omista tavaroistani tunnistan useampia erityisen merkityksellisiä tai tunne- ja muistopitoisia tavaroita. Kodin järjestämisen kurssia ohjatessani ja keskustellessamme omista merkityksellisistä tavaroistamme, mieleeni putkahti täysin tyhjästä muisto omasta lapsuuden ajan herätyskellostani (joka minulla on kyllä vielä tallessa, mutta ei esillä niin, että se olisi jatkuvasti mielessä). Pystyin siinä hetkessä muistamaan hyvin kirkkaasti, millainen se oli (Mikki Hiiren näköinen rumpalihiiri punaisessa takissaan), millainen ääni siitä lähti (se lauloi kovaäänisen herätyksen hilpeänä rallatuksena ”Hey, hey, hey, good morning, let’s go!”) ja miltä tuntui sammuttaa herätys lakin kullanväristä koristetta painaen (ei liian kovasti, koska se oli hieman rikki ja saattoi irrota). Muistin myös elävästi sen tunteen, kun ei olisi millään jaksanut nousta ylös ja mietin, että ärsyttääkö rallatus vai tuoko se itseasiassa hyvää mieltä. Teininä se yleensä ärsytti, mutta muistoissani se kääntyy nostalgisemmaksi mielen piristäjäksi.

Suomessakin on tehty tutkimusta ihmisten tavarasuhteista. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistolla toimineessa Sensomemo-hankkeessa selvitettiin sitä, miten kodin esineet liittyvät osaksi ihmisten elämäkertaa, minkälaisia merkityksellisiä esineitä ihmisten kodeista löytyy ja millaisia materiaalisia ja aistimellisia muistoja niihin liittyy.

Valokuva Tavaratalo-näyttelystä: hyllylle aseteteltuna pikkutavaroita.
Aarteita Tavaratalo-näyttelyssä.

Kodin järjestämistä voidaan ajatella kodin tavaroiden kuratoimisena

Kuratointi on terminä tutumpi museoiden ja näyttelyiden maailmasta, jossa kuraattorit valitsevat harkiten näyttelyyn hyväksyttävät teokset. Tänä syksynä kävin tutustumassa Anu Tuomisen ”Tavaratalo”-nimiseen näyttelyyn Jyväskylän taidemuseolla. Tuominen on koonnut näyttelyn taideteokset arkisista käyttötavaroista ja materiaaleista. Näyttely herätti ajatuksia tavaroiden merkityksestä ja niiden arvosta. ”Toisen roska on toisen aarre” -sanonta tuli mieleeni useamman kerran näyttelyä kiertäessä. Huomasin myös nostalgisia tunteita, kun tunnistin tavaroita, joihin olen törmännyt oman elämäni varrella. Erityisesti lapsuudesta tutut esineet herättivät ihailua ja ihmettelyä.

Kodin kuratointi (engl. home curation) ei ole vielä Suomessa laajasti tunnettu termi. Käytännössä kodin kuratointi tarkoittaa kodin tavaroiden tietoista läpikäymistä, valikoimista ja järjestämistä. Pitkälle vietynä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotiin hyväksyttävien tavaroiden valikoiminen ja organisoiminen tehdään tietoisesti ja ajatuksella tiettyjä kriteerejä noudattaen niin, että lopputulos on yksilöllinen ja persoonallinen. Kuratoimiseen liittyy myös vahvasti ajatus tavaroista huolehtimisesta.

Kodin järjestäminen on sitä, että määrität minkälaiset tavarat ovat itsellesi turhia ja minkälaiset tavarat ovat itsellesi tärkeitä ja merkityksellisiä. Järjestämisprosessiin liittyy vahvasti tavaroiden arviointi ja niiden säilyttämisen tai poistamisen harkinta. Turhat tavarat ovat sellaisia, joista voit hankkiutua eroon, kun taas oman elämäsi tärkeät ja merkitykselliset tavarat saavat ansaitsemansa huomion.

Parhaimmillaan kodin järjestäminen ei ole vain ylimääräisestä tavarakuormasta eroon pääsemistä vaan kokonaisvaltaista kodin tunnun luomista sekä viihtyisän ja omannäköisen tilan rakentamista. Esineiden avulla voidaan vaikuttaa vahvasti mielentiloihin ja tunnelmaan. Merkitykselliset esineet auttavat jäsentämään omaa elämänhistoriaa ja kodin tavaroiden omaelämäkerrallinen kuratointi auttaa tuomaan tätä elämänhistoriaa näkyväksi itselle ja muille. Merkityksellisten tavaroiden tarinoiden taltioiminen voidaan nähdä henkilökohtaisen ja oman suvun historian merkityksellisyyden lisäksi jopa kulttuurihistoriallisesti merkittävänä tekona.

Minimalismi-ilmiö, ammattijärjestäjät ja erilaiset järjestämismetodit, kuten Konmari ja kuolinsiivous, ovat erilaisia kodin kuratoinnin ilmentymiä. Kodin tavaroiden läpikäyminen on pitkä prosessi, joka työläydessään vaatii ajan lisäksi fyysisiä ja henkisiä voimavaroja. Oman prosessin tueksi voi saada konkreettista apua ammattijärjestäjältä. Ideoita ja inspiraatiota löytyy alan kirjallisuudesta ja netin syövereistä jo runsain mitoin.

Tässä on sinulle muutamia kysymyksiä, joiden avulla pääset pohtimaan omaa tavarasuhdettasi ja itsellesi merkityksellisiä tavaroita:

💛 Oletko sinä pysähtynyt pohtimaan omia tavaroitasi?

💛 Onko sinulla tavaroita, jotka ovat kulkeneet mukanasi jo pitkään?

💛 Millaisia omaelämäkerrallisesti merkityksellisiä esineitä sinä tunnistat omassa kodissasi?

💛 Vaikuttaako näiden esineiden arvon tunnistaminen siihen, kuinka hyvin pidät niistä huolta?

💛 Onko sinulle tavaroiden tarinat tärkeitä?

💛 Oletko taltioinut itsellesi tärkeimpien tavaroiden tarinat (jälkipolville)?

Maustehyllylle aseteltuja aarteita Tavaratalo-näyttelyssä.
Maustehyllyn aarteita Tavaratalo-näyttelyssä.

Lisälukemista aiheesta:

Koskinen-Koivisto, E., & Kajander, A. (2024). Omaelämäkerrallinen materiaalisuus ja kodin merkitykselliset esineet. Elore, 31(1), 27–44. https://doi.org/10.30666/elore.142666

Kinnunen, V. 2017. Tavarat tiellä: Sosiologinen tutkimus esinesuhteista muutossa. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Magnusson, M. 2017. Mitä jälkeen jää – taito tehdä kuolinsiivous. Tammi

Tutustu myös Anu Tuomisen Tavaratalo -näyttelyyn Jyväskylän taidemuseossa (näyttely on avoinna 19.1.2025 asti): https://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt-ja-tapahtumat/vaihtuvat-nayttelyt/anu-tuominen 

Tutustu Keinuman monipuolisiin ammattijärjestäjän palveluihin alla olevan painikkeen kautta.

Kodin järjestämiseen liittyy tunteita ja arvottamista Read More »

Scroll to Top