Kaikki – Sivu 4

Milloin tavaraa on sopivasti?

11/01/2023

JA MILLOIN TAVARAA ON LIIKAA TAI LIIAN VÄHÄN?

Oletko joskus pohtinut, että mikä on sopiva määrä tavaraa? Milloin tavaraa on liikaa tai liian vähän?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva määrä on täysin yksilöllistä ja jokaisen täytyy pohtia oma vastauksensa tähän kysymykseen. Tässä kirjoituksessa avaan omia ajatuksiani aiheesta, mikä voi auttaa sinua omissa pohdinnoissasi. Saat myös tietenkin olla kanssani eri mieltä asioista – jokaisella saa olla tästä oma näkemyksensä! Kuulisin mielelläni sinunkin ajatuksia aiheesta, joten jätä halutessasi puumerkkisi kommentteihin.

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että minulle sopiva määrä tavaraa on sellainen, josta jaksan pitää säännöllisesti huolta ja joka ei häiritse arjen sujumista. Sopivalla tavaramäärällä arki sujuu vaivattomasti, esimerkiksi pyykkihuolto rullaa tasaisesti, vuodenajan mukaiset vaatteet ovat helposti käytettävissä, eikä kaappien perukoille unohdu tavaroita tai vanhenevia ruokia. Olen vuosien varrella karsinut todella paljon tavaroita, mutta todelliset tulokset alkoivat näkyä vasta, kun tein muutoksia myös kulutustottumuksiini. Eli tavaramäärän vähentämisessä pelkkä karsiminen ei riitä, jos sisään tulee koko ajan uutta tavaraa. Tavaramäärän hallinnassa oleellista on hallita sekä sisään tulevien että poistuvien tavaroiden määrää.

Itse olen omalla tavaramatkallani tällä hetkellä sellaisessa vaiheessa, että näen jo valon tunnelin päässä. Alan pikkuhiljaa lähestymään sitä pistettä, että tavarat eivät enää hallitse minua vaan minä tavaroita. Matkan varrella omat käsitykseni sopivasta tavaramäärästä ovat muodostuneet koko ajan kohtuullisemmaksi. Minimalistiksi en usko päätyväni, mutta selvästi aiempaa minimalistisemmasta elämäntavasta haaveilen kyllä.

Tavaraa on liikaa silloin, kun…

se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi siivoaminen on työlästä, tavaroiden etsimiseen menee kohtuuttomasti aikaa tai tavarakasoja joutuu siirtelemään paikasta toiseen toiminnan onnistumiseksi.
et jaksa huolehtia tavaroistasi riittävästi: tällä tarkoitan tavaroiden huoltamista, puhdistamista, järjestyksessä pitämistä sekä poistamista ja kierrättämistä – on tietysti eri asia olla jaksamatta silloin tällöin kuin säännöllisesti ja joskus jaksamattomuus johtuu muista tekijöistä kuin tavaroiden liiasta määrästä.
et muista omistavasi jotain tavaraa ja päädyt ostamaan sen takia uuden samanlaisen – jos tätä tapahtuu usein.
tavaramäärä ahdistaa jollain tavalla.

Tavaraa on liian vähän silloin, kun…

se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi vaatteet loppuvat kaapista ennen kuin likapyykissä on täyttä koneellista pyykkiä.
joudut turvautumaan superluoviin ratkaisuihin arjen sujumiseksi: hakaneula pudonneen napin tilalla tai muovipussi liukurina on varmasti ihan ok, mutta hampaiden peseminen sormella ei liene pitkässä juoksussa järkevää.
joudut jättämään sen takia tärkeitä asioita tekemättä tai tapahtumiin osallistumatta: esimerkiksi laskujen maksamatta jättäminen sopivan laitteen puuttuessa tai perhejuhliin osallistumatta jättäminen juhlavaatteiden puutteessa voi aiheuttaa mielipahaa tai entistä isompia ongelmia – toki kaikkea ei tarvitse omistaa itse, sillä monia asioita voi lainata tai vuokrata.
tavaroiden puute ylipäänsä tekee elämästä turhan hankalaa.

Tavaraa on toisin sanoen sopivasti silloin, kun…

arki sujuu tasapainoisesti: arjen rutiinit onnistuvat helposti, nopeasti ja sujuvasti.
jaksat huolehtia tavaroistasi: tavarat pysyvät kunnossa ja järjestyksessä ja ne tulee kierrätettyä tai loppusijoitettua asianmukaisesti silloin, kun niitä ei enää tarvita.
tiedät mitä omistat ja ostat vain tarpeeseen.
sen puute tai liika määrä ei aiheuta ongelmia arkeen.

Yle Areenasta löytyy jo muutaman vuoden vanha, mutta erittäin mielenkiintoinen Tavarataivas-dokumentti tähän teemaan liittyen. Käyhän katsomassa, jos et ole vielä sitä nähnyt: https://areena.yle.fi/1-2088370

Mitä mieltä sinä olet: onko sinulla tavaraa sopivasti, liikaa vai liian vähän?

Milloin tavaraa on sopivasti? Read More »

Tasapainoa tavoittelemassa

08/11/2022

Yllä oleva kuva on Tasapaino-teoksesta, joka on osa Jyväskylästä löytyvää Aino-Kaarina Pajarin teosta Kiveen kirjoitetut vuodelta 2002.

Mitä sinä ajattelet tasapainosta? Tässä blogikirjoituksessa avaan minun ajatuksiani tasapainosta ja sen tavoittelemisesta.

Minulle tasapaino tarkoittaa sitä, että elämän eri osa-alueet ovat keskenään tasapainossa ja että elämä tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä. Tasapainoinen mieli on tyyni ja rauhallinen. Tasapainoiseen arkeen eivät minulla kuulu tulipalokiire tai valtava stressi tai ainakin voimavaroja vievistä asioista on mahdollisuus palautua riittävästi. Jos mietin elämääni taaksepäin, tunnistan sieltä tasapainoisia hetkiä ja sitten myös niitä vähemmän tasapainoisia ajanjaksoja.

Luulen, että useimmat meistä nauttivat tasapainoisesta elämästä. Kokemus tasapainosta on jokaisella meistä omanlainen ja se liittyy vahvasti meidän arvoihimme, tarpeisiimme, kokemuksiimme ja unelmiimme. Mutta tunnistammeko me tasapainon silloin, kun meillä on sitä vai tunnistammeko paremmin ne hetket, kun tasapaino järkkyy? Itse ainakin koen, että osaan vasta nyt arvostaa tasapainoista elämäntilannetta paremmin, kun olen sen (ainakin) kerran menettänyt. Uskonkin, että tasapainon löytääkseen pitää olla kokemusta tai tietoa myös epätasapainosta. Epätasapaino voi ilmetä monella tavalla ja usein siihen liittyy jonkinlainen elämän kriisi tai haaste, joka koettelee voimavaroja. Epätasapaino onkin jopa tarpeen silloin tällöin, jotta tietää ja muistaa, mitä tasapaino onkaan ja mitä se itselle merkitsee. Epätasapainon jälkeen on helpompi olla kiitollinen tasapainosta ja arjen sujumisesta. Epätasapaino, tai nykyään jo sen uhka, saa ainakin minut miettimään konkreettisia tekoja tasapainoa kohti.

Elämään kuuluvat erilaiset haasteet, kärsimykset ja vaikeudet. Kukaan ei välty niiltä ja se minkälaisia hankaluuksia elämäämme tulee, ei aina ole meistä itsestämme kiinni. Se miten pystymme kohtaamaan ja selvittämään nämä kriisit, riippuu mm. aiemmista kokemuksistamme, voimavaroistamme, toimintatavoistamme, ajatus- ja uskomusmalleistamme ja resilienssistämme eli psyykkisestä joustavuudesta ja kyvystämme palautua psyykkisesti erilaisista elämän haasteista. Meillä jokaisella on kuitenkin erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Kiire ja stressi saattavat toki väittää muuta, mutta silloinkaan emme voi odottaa, että joku muu huolehtisi hyvinvoinnistamme, vaan se on meidän tehtävä itse. Läsnäolo- ja tunnetaitojen kehittäminen voi auttaa meitä lisäämään itsetuntemustamme, huolehtimaan paremmin omista tarpeistamme, parantamaan itsemyötätuntoa ja vahvistamaan tasapainoamme. Näitä taitoja kannattaa kehittää jo silloin, kun oma elämä on tasapainoisessa tilassa. Tällöin voimavarat riittävät paremmin vahvistamaan niitä taitoja, joita elämän kriisitilanteissa ennen pitkää tarvitaan. Hyvillä voimavaroilla varustettuna kriiseistä toipuminen on helpompaa.

Silloin, kun arjen tasapaino järkkyy, kaikki huomio kiinnittyy selviytymiseen. Siitä huolimatta voi olla vaikea pyytää apua, mutta kannustan ainakin pohtimaan, että minkälaista apua minä tässä tilanteessa tarvitsisin ja olisin valmis ottamaan vastaan, mistä ja miten minä sitä voisin saada ja voisiko joku vaikka auttaa minua avun pyytämisessä. Apu voi olla hyvin monenlaista. Se voi olla esimerkiksi vertaistukea ystävältä tai vertaistukiryhmästä. Keskusteluapua on myös mahdollista saada useista paikoista, kuten neuvolan tai terveydenhuollon/työterveyden kautta. Apu voi olla myös konkreettista apua lasten- tai kodinhoidossa. Esimerkiksi ammattijärjestäjä voi auttaa elämänhallinnan palauttamisessa kodin järjestämisen ja arjen rutiinien tai ajanhallinnan kehittämisen kautta. Uskon, että tasapainon palauttaminen onnistuu paremmin, helpommin ja nopeammin, kun uskaltautuu pyytämään apua.

Emme useinkaan voi valita niitä kriisejä, joita elämämme aikana kohtaamme. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten niihin suhtaudumme ja miten niissä tilanteissa itse toimimme. Valitsemmeko niitä tekoja, jotka vievät meitä lähemmäksi tasapainoa vai valitsemmeko sellaisia tekoja, jotka estävät tai hidastavat takaisin tasapainoon pääsemistä?

Tasapainoa tavoittelemassa Read More »

Ammattijärjestäjän työhön liittyviä teemoja

Mitä ammattijärjestäjä tekee?

23/08/2022

Julkaisua päivitetty 24.9.2024.

Ammattijärjestäjä (engl. Professional Organizer) auttaa asiakkaitaan karsimaan turhaa ja järjestämään säilytettävät asiat loogisesti ja selkeästi. Kohteena ovat useimmiten tavarat, mutta ihan yhtä hyvin voidaan karsia ja järjestää papereita, digitaalisia tiedostoja tai vaikka arjen sujumiseen liittyviä rutiineja, kuten ajan-, elämän- tai taloudenhallintaan liittyviä asioita.

Ammattijärjestäjä on järjestämisen asiantuntija, joka ohjaa asiakasta pohtimaan omaa tavarasuhdettaan ja kulutustottumuksiaan. Ammattijärjestäjä osaa antaa vinkkejä ja neuvoja luopumiseen, säilyttämiseen ja kierrättämiseen.

Ammattijärjestäjän palveluita käytetään paljon kotien lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla sekä toimistoilla ja työpaikoilla. Ammattijärjestäjä voi auttaa myös varastojen, kokoelmien ja kuolinpesien järjestämisessä sekä muuttoa edeltävässä tai muuton jälkeisessä tavaroiden läpikäymisessä.

Helposti ajatellaan, että järjestäminen on vain fyysistä työtä tavaroiden parissa, mutta koen, että järjestäminen on kokonaisvaltaista elämänmuutosta, joka konkretisoituu erilaisina tunteina ja oman arvomaailman selkiytymisenä. Kun pohdit omaa elämääsi tavaroidesi tai arjen rutiiniesi näkökulmasta, voit huomata, että ne eivät aina välttämättä edusta sinun omia arvojasi. Mikä sinulle on elämässäsi tärkeää ja arvokasta? Vastaamalla tähän kysymykseen saatat saada vastauksia myös siihen, mitä haluat osaksi arkeasi. Tukevatko kaikki ympärilläsi olevat asiat arvojesi mukaista elämää vai näetkö myös ristiriitaisuuksia? Mistä asioista voisit luopua ja päästää irti? Usein luopumisen myötä elämään saa tilalle myös jotain uutta ja paremmin omiin arvoihin sopivaa.

Yllä olevaan kuvaan olen koonnut niitä teemoja, jotka minun mielestäni liittyvät vahvasti ammattijärjestäjän työhön.

Ammattijärjestäjän työ ei siis ole samaa kuin siivoojan työ, vaikka usein niin ajatellaankin. Siivooja poistaa vain roskia, tahroja ja pölyjä asiakkaan puolesta, mutta ammattijärjestäjä auttaa asiakasta itseään selkiyttämään fyysistä tilaa ympärillään – usein muutoksia tapahtuu myös henkisellä puolella. Toki tavaroita käsitellessä myös puhdistamme ne ja niiden säilytystilat, mutta tarkoituksena on saada aikaan pysyvämpiä muutoksia kuin vain pölyjen poistamista. Yleensä tavaroiden järjestäminen helpottaa myös säännöllistä siivoamista jatkossa.

Ammattijärjestäjä tekee siis usein muutakin kuin toimii fyysisenä apuvoimana tavaroiden siirtelyssä, lajittelussa, karsimisessa ja säilytyspaikkojen miettimisessä. Ammattijärjestäjää onkin verrattu usein personal trainereihin niin, että ammattijärjestäjä on ikään kuin kodin ja arjen sujumisen henkilökohtainen valmentaja. Asiakkaan tilanne vaikuttaa siihen, onko ammattijärjestäjä projektissa mukana enemmän fyysisenä vai henkisenä apuvoimana – useimmiten tarvetta on molemmille.

Ammattijärjestäjänä perehdyn asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tarpeet ovat aina etusijalla. Asiakkaan niin halutessa teen järjestämistyöstä kirjallisen työsuunnitelman, joka havainnollistaa asiakkaalle tulevaa projektia. Järjestämisen jälkeen päivitän työsuunnitelmaan projektin etenemisen ja lopputuloksen ja annan myös vinkkejä ja neuvoja jatkoa varten. Työotteeni on siis kokonaisvaltainen, ratkaisukeskeinen ja kannustava. Ammattijärjestäjän työ muistuttaa monin paikoin myös projektinvetäjän työtä, sillä ammattijärjestäjä huolehtii projektin aikataulusta, etenemisestä sekä yleisesti kokonaisuuden hallinnasta.

Ammattijärjestäjien ammattikunta on melko uusi Suomessa. Anne te Velde-Luoma on kouluttanut ammattijärjestäjiä reilun kymmenen vuoden ajan ja koulutettuja ammattijärjestäjiä on tällä hetkellä yli 300. Vaikka ammattijärjestäjänä toimiminen ei edellytä koulutuksen käymistä, koen, että koulutus on antanut minulle todella paljon. Olen mm. saanut hyvän kollegiaalisen tukiverkoston, kun koulutuksen myötä olen voinut liittyä Suomen ammattijärjestäjät ry:n. Yhdistyksen kautta pystyn ylläpitämään omaa osaamistani, sillä yhdistys järjestää mm. erilaisia koulutuksia.

Mitä ammattijärjestäjä tekee? Read More »

Heidi Poikolainen koulutettu ammattijärjestäjä

Tieni koulutetuksi ammattijärjestäjäksi

18/08/2022

Julkaisua päivitetty 24.9.2024.

Olen kouluttautunut ammattijärjestäjäksi syksyllä 2021, mutta oma polkuni järjestämisen saralla on alkanut jo huomattavasti aiemmin. Nuorena aikuisena oli mahtavaa, kun pystyin hankkimaan omaan kotiin mieluisia tavaroita omalla työllä ansaitulla rahalla. Asunto vaihtui tarvittaessa isompaan. Muutto muutolta huomasin tavaramäärän kasvaneen, mutta ensimmäisen kerran tavaramäärä alkoi häiritsemään silloin, kun luovuimme ensimmäisestä omistusasunnostamme ja muutimme tilapäisesti pienempään vuokra-asuntoon vauvan ja koiran kanssa odottelemaan sopivan omakotitalon löytymistä. Tilapäisyyttä kesti lopulta reilu kolme vuotta ja tuona aikana perheemme kasvoi kaksilapsiseksi. Lapset toivat mukanaan paljon uusia tavaroita ja lisäksi kotiäitivuosina innostuin käsitöistä, askartelusta ja leivonnasta ja näiden harrastusten myötä joka paikka pursusi tavaraa.

Luulin, että omakotitalo ja varta vasten tarpeisiimme suunnitellut säilytystilat ratkaisisivat kaikki tavaransäilytyspulmamme, ja että kaikille tavaroille löytyisi lopultakin oma paikka. Kantapään kautta olen kuitenkin oppinut sen, että mikään tila tai mitkään säilytysratkaisut eivät riitä, jos koskaan ei poista mitään ja koko ajan tulee lisää uutta tavaraa ovista ja ikkunoista. Satunnainen tavaroiden myynti kirppiksillä ei riitä, jos kulutustottumuksiaan ei muuta.

Ensimmäisen Konmari-kirjan ilmestymisen aikaan olin erittäin ”altis vaikutteille”, sillä kolmas lapsi ilmoitteli tulostaan ja työhuoneena toiminut huone piti muuttaa lastenhuoneeksi. Tuolloin kävin läpi suuren osan yli 150-neliöisen kotimme tavaroista ja karsin runsaasti tavaroita kirpparille. Kirpparilla myyminen on itselleni mukava harrastus, mutta tuntipalkoille sillä hommalla ei pääse ja usein tavaroihin käytetty raha turhauttaa jälkikäteen. Kirppistavaroiden säilyttäminen kotona myyntijaksojen välissä onkin sitten oma juttunsa. Tällä hetkellä olen siinä tilanteessa, että kirpparimyyntijakson jälkeen lahjoitan tai kierrätän myymättä jääneet tavarat eteenpäin, joten kotona ei tarvitse enää säilöä suuria määriä pois karsittuja tavaroita.

Omat kulutustottumukseni ovat muuttuneet melkoisesti nuoruusvuosien törsäilyyn verrattuna ja nyt voin todeta, että kotoa lähtee enemmän tavaroita pois kuin mitä sinne tulee. Arki sujuu huomattavasti helpommin, kun kaikki aika ei mene tavarapinojen siirtelyyn eikä siivoaminen edellytä ensin tuntien järjestelyä.

Konmari-kirjojen jälkeen olen lukenut myös useita muita alaan liittyviä kirjoja, käynyt verkkokursseja ja seurannut alan ammattilaisia. Ehdin haaveilla ammattijärjestäjän koulutuksestakin muutamia vuosia ja opintovapaalle jäätyäni huomasinkin, että koulutus oli mahdollista suorittaa etänä, joten muiden opintojen lisäksi päädyin opiskelemaan myös ammattijärjestäjäksi. Tässä asiassa oli kyllä kaikki tähdet kohdillaan ja nyt olen unelmieni toteuttamisen polulla.

Koulutuksen myötä liityin myös Suomen ammattijärjestäjät ry:n ja olen sitoutunut noudattamaan ammattijärjestäjän eettistä ohjeistusta. Ammattijärjestäjän työ pohjautuu asiakkaan etuun, auttamiseen ja kunnioittamiseen sekä avoimuuteen, rehellisyyteen ja totuudenmukaisuuteen. Yhdistykseen kuuluminen mahdollistaa myös ammatillisen osaamisen ylläpitämisen ja päivittämisen.

Tieni koulutetuksi ammattijärjestäjäksi Read More »

Tästä alkaa Keinuman tarina

17/08/2022

Julkaisua päivitetty 30.7.2024.

Yrittäjyys on ollut haaveenani jo pidempään, mutta aiemmat ideat eivät ole päätyneet toteutukseen asti. Elämääni on mahtunut monenlaisia käänteitä ja viimeisen puolentoista vuoden aikana on tapahtunut erityisen paljon.

Työuupumus ja huoli omasta jaksamisesta vaativat minua tekemään isoja muutoksia elämääni ja totesin, että nyt jos koskaan on aika toteuttaa unelmiani!

Opintovapaavuoden aikana toteutin jo pitkäaikaisen haaveeni ammattijärjestäjäksi kouluttautumisesta ja mindfulnessin opiskelusta.

Nyt vuorossa on yrittäjyyshaaveen toteuttaminen ja tästä alkaakin Keinuma Oy:n tarina ja toivon, että se on pitkä, onnellinen ja täynnä iloa, oppimista, oivalluksia ja ihania kohtaamisia!

Tervetuloa mukaan Keinumaan!

Terveisin, Heidi

PS. Löydät Keinuman myös Facebookista ja Instagramista! Verkostoidun myös mielelläni LinkedInissä, josta löydät minut omalla nimelläni. Tilaamalla Keinuman uutiskirjeen, pysyt mukana Keinuman kyydissä!

Tästä alkaa Keinuman tarina Read More »