Kodin järjestäminen

Mitä on sopiva määrä tavaraa?

Milloin tavaraa on sopivasti?

JA MILLOIN TAVARAA ON LIIKAA TAI LIIAN VÄHÄN?

Oletko joskus pohtinut, että mikä on sopiva määrä tavaraa? Milloin tavaraa on liikaa tai liian vähän?

 

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva määrä on täysin yksilöllistä ja jokaisen täytyy pohtia oma vastauksensa tähän kysymykseen. Tässä kirjoituksessa avaan omia ajatuksiani aiheesta, mikä voi auttaa sinua omissa pohdinnoissasi. Saat myös tietenkin olla kanssani eri mieltä asioista – jokaisella saa olla tästä oma näkemyksensä! Kuulisin mielelläni sinunkin ajatuksia aiheesta, joten jätä halutessasi puumerkkisi kommentteihin.

 

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että minulle sopiva määrä tavaraa on sellainen, josta jaksan pitää säännöllisesti huolta ja joka ei häiritse arjen sujumista. Sopivalla tavaramäärällä arki sujuu vaivattomasti, esimerkiksi pyykkihuolto rullaa tasaisesti, vuodenajan mukaiset vaatteet ovat helposti käytettävissä, eikä kaappien perukoille unohdu tavaroita tai vanhenevia ruokia. Olen vuosien varrella karsinut todella paljon tavaroita, mutta todelliset tulokset alkoivat näkyä vasta, kun tein muutoksia myös kulutustottumuksiini. Eli tavaramäärän vähentämisessä pelkkä karsiminen ei riitä, jos sisään tulee koko ajan uutta tavaraa. Tavaramäärän hallinnassa oleellista on hallita sekä sisään tulevien että poistuvien tavaroiden määrää.

 

Itse olen omalla tavaramatkallani tällä hetkellä sellaisessa vaiheessa, että näen jo valon tunnelin päässä. Alan pikkuhiljaa lähestymään sitä pistettä, että tavarat eivät enää hallitse minua vaan minä tavaroita. Matkan varrella omat käsitykseni sopivasta tavaramäärästä ovat muodostuneet koko ajan kohtuullisemmaksi. Minimalistiksi en usko päätyväni, mutta selvästi aiempaa minimalistisemmasta elämäntavasta haaveilen kyllä.

 

Tavaraa on liikaa silloin, kun…

  • se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi siivoaminen on työlästä, tavaroiden etsimiseen menee kohtuuttomasti aikaa tai tavarakasoja joutuu siirtelemään paikasta toiseen  toiminnan onnistumiseksi.
  • et jaksa huolehtia tavaroistasi riittävästi: tällä tarkoitan tavaroiden huoltamista, puhdistamista,  järjestyksessä pitämistä sekä poistamista ja kierrättämistä – on tietysti eri asia olla jaksamatta silloin tällöin kuin säännöllisesti ja joskus jaksamattomuus johtuu muista tekijöistä kuin tavaroiden liiasta määrästä.
  • et muista omistavasi jotain tavaraa ja päädyt ostamaan sen takia uuden samanlaisen – jos tätä tapahtuu usein.
  • tavaramäärä ahdistaa jollain tavalla.

Tavaraa on liian vähän silloin, kun…

  • se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi vaatteet loppuvat kaapista ennen kuin likapyykissä on täyttä koneellista pyykkiä.
  • joudut turvautumaan superluoviin ratkaisuihin arjen sujumiseksi: hakaneula pudonneen napin tilalla tai muovipussi liukurina on varmasti ihan ok, mutta hampaiden peseminen sormella ei liene pitkässä juoksussa järkevää.
  • joudut jättämään sen takia tärkeitä asioita tekemättä tai tapahtumiin osallistumatta: esimerkiksi laskujen maksamatta jättäminen sopivan laitteen puuttuessa tai perhejuhliin osallistumatta jättäminen juhlavaatteiden puutteessa voi aiheuttaa mielipahaa tai entistä isompia ongelmia – toki kaikkea ei tarvitse omistaa itse, sillä monia asioita voi lainata tai vuokrata.
  • tavaroiden puute ylipäänsä tekee elämästä turhan hankalaa.

Tavaraa on toisin sanoen sopivasti silloin, kun…

  • arki sujuu tasapainoisesti: arjen rutiinit onnistuvat helposti, nopeasti ja sujuvasti.
  • jaksat huolehtia tavaroistasi: tavarat pysyvät kunnossa ja järjestyksessä ja ne tulee kierrätettyä tai loppusijoitettua asianmukaisesti silloin, kun niitä ei enää tarvita.
  • tiedät mitä omistat ja ostat vain tarpeeseen.
  • sen puute tai liika määrä ei aiheuta ongelmia arkeen.

Yle Areenasta löytyy jo muutaman vuoden vanha, mutta erittäin mielenkiintoinen Tavarataivas-dokumentti tähän teemaan liittyen. Käyhän katsomassa, jos et ole vielä sitä nähnyt: https://areena.yle.fi/1-2088370

 

Mitä mieltä sinä olet: onko sinulla tavaraa sopivasti, liikaa vai liian vähän?

Milloin tavaraa on sopivasti? Read More »

Ammattijärjestäjän työhön liittyviä teemoja

Mitä ammattijärjestäjä tekee?

Julkaisua päivitetty 24.9.2024.

 

Ammattijärjestäjä (engl. Professional Organizer) auttaa asiakkaitaan karsimaan turhaa ja järjestämään säilytettävät asiat loogisesti ja selkeästi. Kohteena ovat useimmiten tavarat, mutta ihan yhtä hyvin voidaan karsia ja järjestää papereita, digitaalisia tiedostoja tai vaikka arjen sujumiseen liittyviä rutiineja, kuten ajan-, elämän- tai taloudenhallintaan liittyviä asioita.

 

Ammattijärjestäjä on järjestämisen asiantuntija, joka ohjaa asiakasta pohtimaan omaa tavarasuhdettaan ja kulutustottumuksiaan. Ammattijärjestäjä osaa antaa vinkkejä ja neuvoja luopumiseen, säilyttämiseen ja kierrättämiseen.

 

Ammattijärjestäjän palveluita käytetään paljon kotien lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla sekä toimistoilla ja työpaikoilla. Ammattijärjestäjä voi auttaa myös varastojen, kokoelmien ja kuolinpesien järjestämisessä sekä muuttoa edeltävässä tai muuton jälkeisessä tavaroiden läpikäymisessä.

 

Helposti ajatellaan, että järjestäminen on vain fyysistä työtä tavaroiden parissa, mutta koen, että järjestäminen on kokonaisvaltaista elämänmuutosta, joka konkretisoituu erilaisina tunteina ja oman arvomaailman selkiytymisenä. Kun pohdit omaa elämääsi tavaroidesi tai arjen rutiiniesi näkökulmasta, voit huomata, että ne eivät aina välttämättä edusta sinun omia arvojasi. Mikä sinulle on elämässäsi tärkeää ja arvokasta? Vastaamalla tähän kysymykseen saatat saada vastauksia myös siihen, mitä haluat osaksi arkeasi. Tukevatko kaikki ympärilläsi olevat asiat arvojesi mukaista elämää vai näetkö myös ristiriitaisuuksia? Mistä asioista voisit luopua ja päästää irti? Usein luopumisen myötä elämään saa tilalle myös jotain uutta ja paremmin omiin arvoihin sopivaa.

 

Yllä olevaan kuvaan olen koonnut niitä teemoja, jotka minun mielestäni liittyvät vahvasti ammattijärjestäjän työhön.

 

Ammattijärjestäjän työ ei siis ole samaa kuin siivoojan työ, vaikka usein niin ajatellaankin. Siivooja poistaa vain roskia, tahroja ja pölyjä asiakkaan puolesta, mutta ammattijärjestäjä auttaa asiakasta itseään selkiyttämään fyysistä tilaa ympärillään – usein muutoksia tapahtuu myös henkisellä puolella. Toki tavaroita käsitellessä myös puhdistamme ne ja niiden säilytystilat, mutta tarkoituksena on saada aikaan pysyvämpiä muutoksia kuin vain pölyjen poistamista. Yleensä tavaroiden järjestäminen helpottaa myös säännöllistä siivoamista jatkossa.

 

Ammattijärjestäjä tekee siis usein muutakin kuin toimii fyysisenä apuvoimana tavaroiden siirtelyssä, lajittelussa, karsimisessa ja säilytyspaikkojen miettimisessä. Ammattijärjestäjää onkin verrattu usein personal trainereihin niin, että ammattijärjestäjä on ikään kuin kodin ja arjen sujumisen henkilökohtainen valmentaja. Asiakkaan tilanne vaikuttaa siihen, onko ammattijärjestäjä projektissa mukana enemmän fyysisenä vai henkisenä apuvoimana – useimmiten tarvetta on molemmille.

 

Ammattijärjestäjänä perehdyn asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tarpeet ovat aina etusijalla. Asiakkaan niin halutessa teen järjestämistyöstä kirjallisen työsuunnitelman, joka havainnollistaa asiakkaalle tulevaa projektia. Järjestämisen jälkeen päivitän työsuunnitelmaan projektin etenemisen ja lopputuloksen ja annan myös vinkkejä ja neuvoja jatkoa varten. Työotteeni on siis kokonaisvaltainen, ratkaisukeskeinen ja kannustava.  Ammattijärjestäjän työ muistuttaa monin paikoin myös projektinvetäjän työtä, sillä ammattijärjestäjä huolehtii projektin aikataulusta, etenemisestä sekä yleisesti kokonaisuuden hallinnasta.

 

Ammattijärjestäjien ammattikunta on melko uusi Suomessa. Anne te Velde-Luoma on kouluttanut ammattijärjestäjiä reilun kymmenen vuoden ajan ja koulutettuja ammattijärjestäjiä on tällä hetkellä yli 300. Vaikka ammattijärjestäjänä toimiminen ei edellytä koulutuksen käymistä, koen, että koulutus on antanut minulle todella paljon. Olen mm. saanut hyvän kollegiaalisen tukiverkoston, kun koulutuksen myötä olen voinut liittyä Suomen ammattijärjestäjät ry:n. Yhdistyksen kautta pystyn ylläpitämään omaa osaamistani, sillä yhdistys järjestää mm. erilaisia koulutuksia.

Mitä ammattijärjestäjä tekee? Read More »

Heidi Poikolainen koulutettu ammattijärjestäjä

Tieni koulutetuksi ammattijärjestäjäksi

Julkaisua päivitetty 24.9.2024.

 

Olen kouluttautunut ammattijärjestäjäksi syksyllä 2021, mutta oma polkuni järjestämisen saralla on alkanut jo huomattavasti aiemmin. Nuorena aikuisena oli mahtavaa, kun pystyin hankkimaan omaan kotiin mieluisia tavaroita omalla työllä ansaitulla rahalla. Asunto vaihtui tarvittaessa isompaan. Muutto muutolta huomasin tavaramäärän kasvaneen, mutta ensimmäisen kerran tavaramäärä alkoi häiritsemään silloin, kun luovuimme ensimmäisestä omistusasunnostamme ja muutimme tilapäisesti pienempään vuokra-asuntoon vauvan ja koiran kanssa odottelemaan sopivan omakotitalon löytymistä. Tilapäisyyttä kesti lopulta reilu kolme vuotta ja tuona aikana perheemme kasvoi kaksilapsiseksi. Lapset toivat mukanaan paljon uusia tavaroita ja lisäksi kotiäitivuosina innostuin käsitöistä, askartelusta ja leivonnasta ja näiden harrastusten myötä joka paikka pursusi tavaraa.

 

Luulin, että omakotitalo ja varta vasten tarpeisiimme suunnitellut säilytystilat ratkaisisivat kaikki tavaransäilytyspulmamme, ja että kaikille tavaroille löytyisi lopultakin oma paikka. Kantapään kautta olen kuitenkin oppinut sen, että mikään tila tai mitkään säilytysratkaisut eivät riitä, jos koskaan ei poista mitään ja koko ajan tulee lisää uutta tavaraa ovista ja ikkunoista. Satunnainen tavaroiden myynti kirppiksillä ei riitä, jos kulutustottumuksiaan ei muuta. 

 

Ensimmäisen Konmari-kirjan ilmestymisen aikaan olin erittäin ”altis vaikutteille”, sillä kolmas lapsi ilmoitteli tulostaan ja työhuoneena toiminut huone piti muuttaa lastenhuoneeksi. Tuolloin kävin läpi suuren osan yli 150-neliöisen kotimme tavaroista ja karsin runsaasti tavaroita kirpparille. Kirpparilla myyminen on itselleni mukava harrastus, mutta tuntipalkoille sillä hommalla ei pääse ja usein tavaroihin käytetty raha turhauttaa jälkikäteen. Kirppistavaroiden säilyttäminen kotona myyntijaksojen välissä onkin sitten oma juttunsa. Tällä hetkellä olen siinä tilanteessa, että kirpparimyyntijakson jälkeen lahjoitan tai kierrätän myymättä jääneet tavarat eteenpäin, joten kotona ei tarvitse enää säilöä suuria määriä pois karsittuja tavaroita.

 

Omat kulutustottumukseni ovat muuttuneet melkoisesti nuoruusvuosien törsäilyyn verrattuna ja nyt voin todeta, että kotoa lähtee enemmän tavaroita pois kuin mitä sinne tulee. Arki sujuu huomattavasti helpommin, kun kaikki aika ei mene tavarapinojen siirtelyyn eikä siivoaminen edellytä ensin tuntien järjestelyä.

 

Konmari-kirjojen jälkeen olen lukenut myös useita muita alaan liittyviä kirjoja, käynyt verkkokursseja ja seurannut alan ammattilaisia. Ehdin haaveilla ammattijärjestäjän koulutuksestakin muutamia vuosia ja opintovapaalle jäätyäni huomasinkin, että koulutus oli mahdollista suorittaa etänä, joten muiden opintojen lisäksi päädyin opiskelemaan myös ammattijärjestäjäksi. Tässä asiassa oli kyllä kaikki tähdet kohdillaan ja nyt olen unelmieni toteuttamisen polulla.

 

Koulutuksen myötä liityin myös Suomen ammattijärjestäjät ry:n ja olen sitoutunut noudattamaan ammattijärjestäjän eettistä ohjeistusta. Ammattijärjestäjän työ pohjautuu asiakkaan etuun, auttamiseen ja kunnioittamiseen sekä avoimuuteen, rehellisyyteen ja totuudenmukaisuuteen. Yhdistykseen kuuluminen mahdollistaa myös ammatillisen osaamisen ylläpitämisen ja päivittämisen.

Tieni koulutetuksi ammattijärjestäjäksi Read More »

Scroll to Top