Ammattijärjestäjä zero waste -periaatteiden edistäjänä

Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätteen syntymistä ja tavoittelemaan sellaista elämäntapaa, josta ei synny jätettä. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea sellaista materiaalia, jota ei voi kierrättää ja joka päätyy poltettavaksi seka- tai energiajätteenä. Eli tässä ajattelutavassa jätettä ei ole sellaiset asiat, jotka voidaan pitää käytössä tai lopulta kierrättää uudelleen raaka-aineeksi.

Zero waste voidaan suomentaa esimerkiksi nollahukaksi. Nämä termit viittaavat siihen, että jätettä ei syntyisi ollenkaan. Tavallisesta kuluttajasta ajatus jätteettömästä elämäntavasta voi tuntua melko absurdilta ajatukselta ja arjen sujumista liikaa hankaloittavalta toimintatavalta. Zero waste -ajattelutapaan kannattaa kuitenkin perehtyä, vaikka täysin jätteetön elämäntapa ei olisikaan tavoitteena. Jokainen meistä voi tehdä arjessaan pienen pieniä muutoksia, joilla voidaan edistää jätteettömämpää ja sitä kautta kestävämpää elämäntapaa.

Zero waste -ajattelutapa ei ole kuitenkaan pelkästään jätteiden vähentämistä, vaan myös kiertotaloutta edistävä elämäntapa. Hukan estämisen lisäksi tavoitteena on pitää maapallon resurssit käytössä mahdollisimman pitkään ja sitä kautta vähentää luonnonvarojen ehtymistä. Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivää vietetään 2. elokuuta ja se tarkoittaa sitä, että kyseisenä päivänä ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 31. maaliskuuta eli suomalaisten kulutustavoilla maapallon luonnonvarat olisi kulutettu jo kolmessa kuukaudessa ja maapalloja tarvittaisiin neljä kattamaan maapallon väestön kulutus. Eli meillä on vielä paljon tekemistä kestävän elämäntavan tukemisessa.

Kulutustietoisuuden kasvattaminen tutkimalla esimerkiksi omia kulutustottumuksiaan voi jo itsessään havahduttaa meitä tekemään pieniä muutoksia. Yltiöpäisen kuluttamisen sijaan voimme alkaa ylipäänsä yksinkertaistamaan elämäämme, ottamaan vastuuta omista valinnoistamme ja sitä kautta luoda kysyntää esimerkiksi ekologisemmille vaihtoehdoille.

Zero waste -ajattelutapa pohjautuu alun perin Bea Johnsonin luomiin Viiden R:n (suomeksi Viiden K:n) sääntöihin.

1. KIELTÄYDY
Tämä on säännöistä tärkein. Voit ehkäistä jätteen syntymistä, kieltäytymällä itsellesi turhasta tavarasta ja kaikesta sellaisesta, joka lopulta päätyisi sekajätteeseen. Käytännössä voit pitää kotisi ulko-oven kynnystä konkreettisena rajapyykkinä – mieti mitä kaikkea päästät kynnyksen yli kotiisi? Pohdi jokaisen asian kohdalla, että tarvitsetko oikeasti kyseistä asiaa? Jos et oikeasti tarvitse näitä asioita, kieltäydy 

• ilmaisista kaupanpäällisistä
• lahjoituksista
• turhista ostoksista.

On äärimmäisen tärkeää tarkastella omia osto- ja kulutustottumuksia kriittisesti, jos haluaa vähentää jätteen syntymistä – näin vältämme jätettä ennen kuin se edes syntyy. Kuluttajien valinnat ohjaavat sitä, mitä meille täällä tuotetaan (kysynnän ja tarjonnan laki). Helppo tapa vähentää jätteen syntymistä on esimerkiksi kieltäytyä kertakäyttötuotteista ja vaihtaa ne tarvittaessa kestotuotteisiin:

• muovipussit kestokasseihin
• kertakäyttöastiat oikeisiin astioihin
• take away -kupit kestoversioihin
• pakastuspussit uudelleen käytettäviin pakastus-/säilytysrasioihin
• kertakäyttövaipat kestovaippoihin jne.

2. KARSI
Kaikesta kuluttamisesta ei voi tietenkään kieltäytyä, mutta silloin voi miettiä, että voiko jotain karsia. Zero waste -ajattelutapa kannustaa elämän yksinkertaistamiseen ja kokonaisvaltaisesti kestävämpään elämäntapaan. Voiko jonkin asian korvata jollain toisella, jo olemassa olevalla, asialla? Esimerkiksi keittiövälineissä on monenlaisia välineitä eri tarkoituksiin, vaikka samat asiat voisi hoitaa yhdellä välineellä.

Ammattijärjestäjä on karsimisen ammattilainen, jolta saa konkreettista apua tavaroiden läpikäymiseen ja karsimiseen. Karsimistyön tekeminen auttaa usein myös jatkossa kieltäytymään paremmin itselle turhista asioista.

Itselle turhat tavarat on siis hyvä karsia ja laittaa toisille käyttöön. Tällöin tavaroiden arvo säilyy parhaiten, kun ne ovat ahkerassa käytössä eivätkä passiivisesti säilytyksessä. Tavarat voivat kulua, rikkoutua, vanhentua ja sitä kautta muuttua jätteeksi myös silloin, kun niitä ei käytetä. Tavaralle parhaan arvon saa silloin, kun se on aktiivisessa käytössä ja se käytetään niin sanotusti loppuun asti.

Ekologisin vaihtoehto on käyttää tavara sellaisenaan loppuun asti ja lopulta kierrättää se materiaalin mukaan jatkojalostukseen. Jos itselläsi ei ole käyttökelpoiselle tavaralle käyttöä, myy tai lahjoita se eteenpäin. Tällöin vapautat kotoasi tilaa ja saatat jopa tienata muutaman euron.

Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse. Jakamistalous kannustaa lainaamaan, jakamaan omistajuutta tai vuokraamaan tavaroita. Kirjastosta voi lainata kirjojen ja lehtien lisäksi tänä päivänä paljon muitakin asioita. Taloyhtiöt voivat hankkia asukkaiden yhteiseen käyttöön harvemmin tarvittavia työkaluja. Autoilua voi vähentää kimppakyydeillä.

Selkeät roskat ja käyttökelvottomat tavarat on helppo karsia pois ja niiden kohdalla voi hypätä suoraan kierrätykseen.

3. KÄYTÄ UUDELLEEN JA KORJAA
Kun olet karsinut itsellesi turhat tavarat pois kotoasi, on oletettavasti jäljellä enää sellaisia tavaroita, jotka ovat itsellesi tärkeitä, tarpeellisia ja joita käytät. Pyri käyttämään tavaroita uudelleen mahdollisimman paljon niiden elinkaaren loppuun saakka. Pidennä tavaroiden käyttöikää pitämällä niistä hyvää huolta ja korjaamalla niitä tarvittaessa. Vältä kertakäyttötuotteita ja korvaa ne mahdollisuuksien mukaan kestoversioilla.

Joskus tuotteen käyttöikää voi pidentää korjaamalla, muokkaamalla tai tuunaamalla siitä jotain uutta. Pidä kuitenkin huoli siitä, että materiaalit eivät päädy hautautumaan kaappien perukoille, vaan että ne oikeasti pääsevät käyttöön asti.

4. KIERRÄTÄ
Käyttökelpoiset, mutta itselle turhat tavarat, suositellaan siis myymään tai lahjoittamaan, jotta tavarat pääsevät siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat alun perin tarkoitettukin. Käyttökelvottomat tavarat sen sijaan tulee kierrättää oikeaoppisesti, jotta niiden raaka-aineet saadaan palautettua uudelleen kiertoon. Nykyinen ajattelumalli on jo hyvin kierrätyskeskeinen ja kierrättäminen on jo melko hyvällä tolalla. Vielä enemmän voisimme kiinnittää huomiota siihen, että tavarat käytettäisiin loppuun asti ennen kierrätystä.

5. KOMPOSTOI
Jätteettömässä ajattelutavassa kaikki edellisten askeleiden ulkopuolelle jäävät asiat olisivat kompostoitavissa ja sitä kautta uudelleen käytettävissä multana.

Esimerkiksi pilaantuneet ja vanhentuneet elintarvikkeet voidaan vielä hyödyntää kompostoimalla, mutta ruokahävikin ehkäiseminen on kuitenkin luonnonvarojen säästämisen kannalta tehokkaampaa.

Ruokahävikkiä voidaan ehkäistä mm.

• vähentämällä turhaa ostamista
• ostamalla sopivankokoisia pakkauskokoja
• hyödyntämällä ruuantähteet
• toimivalla ja selkeällä ruokakaappien järjestyksellä

On helppoa sortua ajattelemaan, että ei yhden ihmisen toiminnalla ole merkitystä isossa kuvassa, mutta isotkin joukot muodostuvat lopulta yksittäisistä ihmisistä, joten yksittäiselläkin ihmisellä on vaikutusmahdollisuuksia. Mitä useampi yksittäinen ihminen tekee pienen muutoksen omassa arjessaan, sitä suurempi on kokonaisvaikutus!

Ammattijärjestäjältä saat monipuolista apua tavarahaasteisiisi ja zero waste -periaatteiden kehittämiseen arjessasi. Oman tavarasuhteen ja kulutustottumusten tarkastelu auttaa hahmottamaan itselle tärkeitä asioita ja helpottaa toisaalta myös turhista asioista luopumista. Tavaroiden läpikäyminen, turhien karsiminen ja toimivan järjestyksen luominen tärkeille tavaroille ovat ammattijärjestäjän työn ydinasioita ja ne auttavat luomaan omasta arjestasi sujuvaa ja elämäntavasta kestävämpää. Itselle turhat tavarat kannattaa myydä tai lahjoittaa ja käyttökelvottomat kierrättää oikeaoppisesti. Kodin kierrätyspisteeseen ja sen toimivuuteen kannattaa panostaa, jolloin kierrätys ja kompostointi sujuvat leppoisasti. Ammattijärjestäjältä saat apua kaikkiin näihin vaiheisiin.

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA:
https://zwf.fi/
https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/
https://kiertotaloussuomi.fi/
https://www.footprintnetwork.org/
https://wwf.fi/uutiset/2023/03/suomen-ylikulutuspaiva-on-huomenna/
https://nollahukka.wordpress.com/