Järjestäminen

Heidistä saat itsellesi lempeän ja kannustavan valmentajan

Täältä löydät itsellesi lempeän ja kannustavan valmentajan

Oletko joskus toivonut, että aamulla herätessäsi unelmasi olisi toteutunut kuin ihmeen kaupalla? Sinulla olisi unelmiesi koti, ympärillä rakkaimmat ihmiset, merkityksellinen ja antoisa työ, rahaa enemmän kuin riittävästi, leppoisa arki ja unohtumattomat juhlahetket tai jotain muuta, josta sinä unelmoit.

Uskotko sinä ihmeisiin?

Minä uskon. En kuitenkaan usko siihen, että ihmeet tapahtuisivat yön aikana yllättäen ja meistä itsestämme riippumatta. Tai ehkä joskus voi varmasti käydä niinkin.

 

Sen sijaan minä uskon siihen, että ihmeitä tapahtuu, kun tiedostamme unelmamme ja otamme ensimmäiset askeleet niitä kohti. 

 

Ihmeitä tapahtuu silloin, kun luovumme jostain vanhasta ja teemme tilaa uudelle. Kun päästämme irti meitä huonosti palvelevista uskomuksista ja luomme niiden tilalle uusia, eteenpäin vieviä uskomuksia. Ihmeitä voi myös tapahtua, kun otamme vastaan tunteidemme ja kehomme välittämät viestit ja opimme kuuntelemaan paremmin itseämme. 

 

Ihmeitä tapahtuu varmasti silloin, kun luotamme itseemme, unelmiimme ja mahdollisuuksiimme.

Sinä olet oman elämäsi ihmeidentekijä

Tasapainoisemman arjen valmentajana en ole ihmeidentekijä. Ammattijärjestäjänä en ole ihmeidentekijä. Mindfulness tunnetaitovalmentajana en ole ihmeidentekijä. Ratkaisukeskeisenä valmentajanakaan en ole ihmeidentekijä. En tule taikasauvani kanssa luoksesi tekemään ihmeitä sinun puolestasi.

 

Sen sijaan olen lempeä ja myötätuntoinen rinnalla kulkija sinulle sillä polulla, jolla sinä saat ihmeitä aikaan. Sinulla on kaikki avaimet, mahdollisuudet ja voima saada aikaan ihmeitä.

 

Minä autan sinua tulemaan tietoiseksi potentiaalistasi, autan sinua oivaltamaan ja löytämään ratkaisut ja tuen ja kannustan sinua matkallasi. Olipa kyseessä sitten kodin tavaramäärän taltuttaminen, oman hyvinvoinnin tukeminen tai elämänsuunnan kirkastaminen tai joku muu elämänmuutos tai unelma.

Millaisen valmentajan saat minusta matkallesi?

Ratkaisukeskeisen valmentajan (Valmentamon LCF Life Coach)
koulutuksen aikana olen saanut harjoitella valmentamista ihanien asiakkaiden kanssa. Harjoitusvalmennuksiin osallistuneet ovat antaneet minulle palautetta valmentajana toimimisesta.

 

Palautteet ovat auttaneet vahvistamaan omaa valmentajan identiteettiäni ja kirkastamaan sitä, millaiseksi valmentajaksi olen kasvamassa.

 

Valmennettavani kuvailivat minua valmentajana mm.
seuraavilla tavoilla:

”Heidi oli lämmin, kannustava ja empaattinen ja sai huomioillaan minussa aikaan muutaman ahaa-elämyksen.”

 

”Heidi on aivan ihana Valmentaja <3 niin oikea tähän hommaan!”

 

”Heidi on valmentajana luotettava.”

 

”Heidi on valmentajana kannustava kuuntelija, joka ei tarjoa omia ratkaisuja, kuten ei valmentajan rooliin kuulukaan.”

 

”Heidi on valmentajana erittäin mukava ja hän oli suunnitellut valmennustunnit hyvin. Hän haastoi kysymyksillä minua ajattelemaan itse paljon asioita.”

 

”Heidi on valmentajana äärimmäisen lempeä ja taitava. Hän osaa ohjata tehtävien tekoon juuri oikeilla sanoilla ja äänenpainoilla. Itse koen, että äänen käytöllä on iso merkitys siihen, onko turvallinen olo. Heidi loi joka kerta todella turvallisen olotilan, jossa oli erittäin helppo antaa oman intuition tulla esille. Heidi on juuri oikeassa paikassa tehdessään valmennusta. Hänellä on lämmin sydän, joka välittyi jokaisella valmennuskerralla. Heidistä huokuu rauha ja tasapaino.”

Minusta saat siis lempeän, kannustavan ja myötäelävän  valmentajan, joka kuuntelee, haastaa lempeästi ja auttaa etsimään ratkaisuja ja oikeaa suuntaa.

Ihmeistä todeksi

Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa hyödynnetään usein ns. ihmekysymystä. 

 

”Heräät aamulla ja huomaat, että yön aikana on tapahtunut ihme. Sinä olet juuri sellainen kuin olet aina unelmoinut ja elämäsi on kaikkien haaveidesi toteutuma.” 

 

  • Mistä huomaat ihmeen tapahtuneen?
  • Mikä on toisin kuin aiemmin?
  • Mitä sinussa on muuttunut?

Mikä olisi sinun ihmeesi? Olipa ihmeesi iso tai pieni, absurdi tai realistinen, epämääräinen tai konkreettinen tai millainen tahansa, autan sinua löytämään omat ihmeesi, tavoitteesi, toimintasuunnitelmasi ja ensimmäiset askeleesi.

 

Olisi ilo ja kunnia olla osa sinun matkaasi kohti oman ihmeesi toteutumista.

 

Tasapainoisemman arjen valmentajasi, Heidi

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa tarjoamistani palveluista:

 

Ammattijärjestäjänä autan sinua taltuttamaan kodin
tavaramäärän ja löytämään muutosta tukevat oivallukset omasta
tavarasuhteestasi. Lue ammattijärjestäjän palveluista lisää TÄÄLTÄ.

 

Mindfulness tunnetaitovalmentajana autan sinua vahvistamaan
läsnäoloasi, tunnetaitojasi ja hyvinvointiasi. Omien tarpeiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen kiireisessä arjessa ei aina ole helppoa. Etsitään yhdessä sinun tarpeisiisi sopivat ratkaisut. Lue lisää mindfulness-pohjaisesta hyvinvointi- ja tunnetaitovalmennuksesta TÄÄLTÄ.

 

Life Coachina (valmistun keväällä 2024) autan sinua kirkastamaan
omat unelmasi, muutostarpeesi ja tavoitteesi. Etsitään yhdessä sinulle sopivat askeleet niiden toteuttamiseen. Lue lisää ratkaisukeskeisestä valmennuksesta TÄÄLTÄ.  

Keinuma Oy:n logo

Täältä löydät itsellesi lempeän ja kannustavan valmentajan Read More »

Miten voin lisätä lomafiilistä arkeen?

Lomafiilistä arkeen

MITÄ AJATUKSIA SANAT LOMA JA ARKI SINUSSA HERÄTTÄVÄT?

Uskallan arvata, että aika monelle ne tarkoittavat toistensa vastakohtia. Some on tällä hetkellä pullollaan #paluuarkeen -postauksia ja varsinkin lapsiperheissä koulujen aloitus tuntuu liittyvän vahvasti arkeen palaamiseen.


Miltä sinusta arkeen palaaminen tuntuu? Monille loman loppuminen ja arjen rutiinien pariin palaaminen on ahdistavaa, kun taas toisille se voi hyvinkin olla mieluisaa, ja jopa helpotuskin. Tänä vuonna arkeen palaaminen ei itsessäni herättänyt voimakkaita tunteita. Siihen saattoi vaikuttaa sekin, että en pitänyt kovinkaan paljoa lomaa tänä kesänä. Silti koen, että kesä on ollut loma-aikaa, vaikka olen töitäkin tehnyt, sillä itselleni jo se, että suurimpana osana aamuista ei ole tarvinnut herätä kellon herätykseen erottaa arjen lomasta. Arkeen paluu mahdollistaa paremman keskittymisen töihin ja toisaalta selkeämmän rajauksen työn ja vapaa-ajan välille.


Vaikka itselleni arki ja siihen kuuluvat rutiinit ovat pääsääntöisesti mieluisia asioita enkä ole erityisen kovasti tänä kesänä lomaa kaivannutkaan, olen kuitenkin itsekin jossain vaiheessa elämääni kokenut sen, kun lomalta töihin ja arkeen paluu on ahdistanut.


Nykyään olen sitä mieltä, että on hyvä, että lomat tarjoavat pieniä hengähdyshetkiä arjen rutiineista. On hyvä välillä painaa kuvaannollisesti reset-nappia, hidastaa ja elää aikatauluttomampaa elämää. Nautin kuitenkin suunnattomasti arjesta ja sen mukanaan tuomasta rytmistä. Koen, että toimivat rutiinit helpottavat arkea. Olenkin valmis satsaamaan aikaa rutiinien kehittämiseen, sillä tiedän, että sujuvampi arki antaa sitten moninkertaisesti takaisin.


Uupumuskokemuksen ja yrittäjäksi siirtymisen myötä olen alkanut vahvasti ajattelemaan niin, että arjesta pitäisi saada muokattua sellaista, että siitä ei välttämättä kaipaisikaan lomaa (toki silti lomaa on hyvä pitää). Arkeen on hyvä tuoda myös niitä elementtejä, joita itse pitää lomassa tärkeänä. Ei voi vain suorittaa arkea ja luottaa siihen, että kyllä se loma sitten korjaa kaiken aikanaan. Joskus lomalle voi sattua sellaisia tapahtumia, että esimerkiksi palautuminen arjen stressistä ja akkujen lataaminen ei onnistukaan. En halua myöskään lastata lomalle valtavia paineita palautumisen, yhdessä olemisen, tekemisen, näkemisen ja kokemisen suhteen.

ARJEN MAUSTAMINEN LOMATUNNELMALLA

Arkeen voi lisätä helpottavia rutiineja, pieniä palautumisen hetkiä, hemmottelua ja monenlaisia lomafiilistä tuovia asioita. Lomaa ei silloin kaipaa niin kovasti, kun etsii ja löytää arjesta iloa tuovia asioita.


Omaa onnellisuuttaan voi lisätä sillä, että lomahaaveilun sijaan pyrkii elämään tässä, juuri nyt käsillä olevassa hetkessä ja näkemään siinä mahdollisimman paljon hyvää ja kaunista.


Tässä on sinulle pieni pohdintatehtävä, jota voit käyttää apuna arkeen palaamisessa:


Kuvittele mielessäsi itsesi elämässä omaa arkeasi (voit vaikka sulkea silmäsi hetkeksi aikaa).


Millainen sinä olet eläessäsi omaa arkeasi?

Mistä asioista nautit arjessasi?


Kuvittele mielessäsi itsesi lomalla ollessasi (voit vaikka sulkea silmäsi hetkeksi aikaa).


Millainen sinä olet silloin, kun olet lomalla?

Mistä asioista nautit silloin, kun olet lomalla?


Listaa nyt asioita, joita haluaisit arkeesi lisää. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia asioita, jotka tuottavat sinulle lomafiiliksen. Ne voivat olla ihmisiä, eläimiä, tavaroita, värejä, ääniä, tuoksuja, makuja, kauniita asioita, tunteita, ajatuksia, tekemisiä, kokemuksia tai ihan mitä tahansa.


Valitse listalta vähintään yksi asia, jota voisit lisätä arkeesi helposti ja vaivattomasti. Milloin ja miten se onnistuisi?


Listaa nyt asioita, joista olet valmis luopumaan arjessasi. 

 

Valitse listaltasi yksi pieni asia, josta voit arjessasi konkreettisesti luopua. Milloin ja miten se onnistuisi? 


Laita nämä kaksi asiaa toteutukseen ja katso mikä vaikutus sillä on arkeesi.


Palaa tarvittaessa myöhemmin listauksesi ääreen ja ota toteutukseen jotkut toiset asiat. Mitä enemmän pystyt lisäämään arkeesi itsellesi merkityksellisiä ja onnea tuottavia asioita, sitä vähemmän jää tilaa voimavaroja kuluttaville asioille. Kaikkiin asioihin emme aina pysty itse vaikuttamaan, mutta on paljon mitä voimme tehdä.


Minkä lomafiilistä tuovan asian sinä voisit lisätä arkeesi tänään helposti ja vaivattomasti?

Lomafiilistä arkeen Read More »

Ammattijärjestäjä zero waste -periaatteiden edistäjänä

Ammattijärjestäjä zero waste -periaatteiden edistäjänä

Miten ammattijärjestäjä ja zero waste -ajattelutapa liittyvät toisiinsa?

Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätteen syntymistä ja tavoittelemaan sellaista elämäntapaa, josta ei synny jätettä. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea sellaista materiaalia, jota ei voi kierrättää ja joka päätyy poltettavaksi seka- tai energiajätteenä. Eli tässä ajattelutavassa jätettä ei ole sellaiset asiat, jotka voidaan pitää käytössä tai lopulta kierrättää uudelleen raaka-aineeksi.

 

Zero waste voidaan suomentaa esimerkiksi nollahukaksi. Nämä termit viittaavat siihen, että jätettä ei syntyisi ollenkaan. Tavallisesta kuluttajasta ajatus jätteettömästä elämäntavasta voi tuntua melko absurdilta ajatukselta ja arjen sujumista liikaa hankaloittavalta toimintatavalta. Zero waste -ajattelutapaan kannattaa kuitenkin perehtyä, vaikka täysin jätteetön elämäntapa ei olisikaan tavoitteena. Jokainen meistä voi tehdä arjessaan pienen pieniä muutoksia, joilla voidaan edistää jätteettömämpää ja sitä kautta kestävämpää elämäntapaa.

 

Zero waste -ajattelutapa ei ole kuitenkaan pelkästään jätteiden vähentämistä, vaan myös kiertotaloutta edistävä elämäntapa. Hukan estämisen lisäksi tavoitteena on pitää maapallon resurssit käytössä mahdollisimman pitkään ja sitä kautta vähentää luonnonvarojen ehtymistä. Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivää vietetään 2. elokuuta ja se tarkoittaa sitä, että kyseisenä päivänä ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 31. maaliskuuta eli suomalaisten kulutustavoilla maapallon luonnonvarat olisi kulutettu jo kolmessa kuukaudessa ja maapalloja tarvittaisiin neljä kattamaan maapallon väestön kulutus. Eli meillä on vielä paljon tekemistä kestävän elämäntavan tukemisessa.

 

Kulutustietoisuuden kasvattaminen tutkimalla esimerkiksi omia kulutustottumuksiaan voi jo itsessään havahduttaa meitä tekemään pieniä muutoksia. Yltiöpäisen kuluttamisen sijaan voimme alkaa ylipäänsä yksinkertaistamaan elämäämme, ottamaan vastuuta omista valinnoistamme ja sitä kautta luoda kysyntää esimerkiksi ekologisemmille vaihtoehdoille.

 

Zero waste -ajattelutapa pohjautuu alun perin Bea Johnsonin luomiin Viiden R:n (suomeksi Viiden K:n) sääntöihin.

 

 

1. KIELTÄYDY
Tämä on säännöistä tärkein. Voit ehkäistä jätteen syntymistä, kieltäytymällä itsellesi turhasta tavarasta ja kaikesta sellaisesta, joka lopulta päätyisi sekajätteeseen. Käytännössä voit pitää kotisi ulko-oven kynnystä konkreettisena rajapyykkinä – mieti mitä kaikkea päästät kynnyksen yli kotiisi? Pohdi jokaisen asian kohdalla, että tarvitsetko oikeasti kyseistä asiaa? Jos et oikeasti tarvitse näitä asioita, kieltäydy 

  • ilmaisista kaupanpäällisistä
  • lahjoituksista
  • turhista ostoksista.

On äärimmäisen tärkeää tarkastella omia osto- ja kulutustottumuksia kriittisesti, jos haluaa vähentää jätteen syntymistä – näin vältämme jätettä ennen kuin se edes syntyy. Kuluttajien valinnat ohjaavat sitä, mitä meille täällä tuotetaan (kysynnän ja tarjonnan laki). Helppo tapa vähentää jätteen syntymistä on esimerkiksi kieltäytyä kertakäyttötuotteista ja vaihtaa ne tarvittaessa kestotuotteisiin:

  • muovipussit kestokasseihin
  • kertakäyttöastiat oikeisiin astioihin
  • take away -kupit kestoversioihin
  • pakastuspussit uudelleen käytettäviin pakastus-/säilytysrasioihin
  • kertakäyttövaipat kestovaippoihin jne.

2. KARSI
Kaikesta kuluttamisesta ei voi tietenkään kieltäytyä, mutta silloin voi miettiä, että voiko jotain karsia. Zero waste -ajattelutapa kannustaa elämän yksinkertaistamiseen ja kokonaisvaltaisesti kestävämpään elämäntapaan. Voiko jonkin asian korvata jollain toisella, jo olemassa olevalla, asialla? Esimerkiksi keittiövälineissä on monenlaisia välineitä eri tarkoituksiin, vaikka samat asiat voisi hoitaa yhdellä välineellä.

 

Ammattijärjestäjä on karsimisen ammattilainen, jolta saa konkreettista apua tavaroiden läpikäymiseen ja karsimiseen. Karsimistyön tekeminen auttaa usein myös jatkossa kieltäytymään paremmin itselle turhista asioista.

 

Itselle turhat tavarat on siis hyvä karsia ja laittaa toisille käyttöön. Tällöin tavaroiden arvo säilyy parhaiten, kun ne ovat ahkerassa käytössä eivätkä passiivisesti säilytyksessä. Tavarat voivat kulua, rikkoutua, vanhentua ja sitä kautta muuttua jätteeksi myös silloin, kun niitä ei käytetä. Tavaralle parhaan arvon saa silloin, kun se on aktiivisessa käytössä ja se käytetään niin sanotusti loppuun asti.

 

Ekologisin vaihtoehto on käyttää tavara sellaisenaan loppuun asti ja lopulta kierrättää se materiaalin mukaan jatkojalostukseen. Jos itselläsi ei ole käyttökelpoiselle tavaralle käyttöä, myy tai lahjoita se eteenpäin. Tällöin vapautat kotoasi tilaa ja saatat jopa tienata muutaman euron.

 

Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse. Jakamistalous kannustaa lainaamaan, jakamaan omistajuutta tai vuokraamaan tavaroita. Kirjastosta voi lainata kirjojen ja lehtien lisäksi tänä päivänä paljon muitakin asioita. Taloyhtiöt voivat hankkia asukkaiden yhteiseen käyttöön harvemmin tarvittavia työkaluja. Autoilua voi vähentää kimppakyydeillä.

 

Selkeät roskat ja käyttökelvottomat tavarat on helppo karsia pois ja niiden kohdalla voi hypätä suoraan kierrätykseen.

 

3. KÄYTÄ UUDELLEEN JA KORJAA
Kun olet karsinut itsellesi turhat tavarat pois kotoasi, on oletettavasti jäljellä enää sellaisia tavaroita, jotka ovat itsellesi tärkeitä, tarpeellisia ja joita käytät. Pyri käyttämään tavaroita uudelleen mahdollisimman paljon niiden elinkaaren loppuun saakka. Pidennä tavaroiden käyttöikää pitämällä niistä hyvää huolta ja korjaamalla niitä tarvittaessa. Vältä kertakäyttötuotteita ja korvaa ne mahdollisuuksien mukaan kestoversioilla.

 

Joskus tuotteen käyttöikää voi pidentää korjaamalla, muokkaamalla tai tuunaamalla siitä jotain uutta. Pidä kuitenkin huoli siitä, että materiaalit eivät päädy hautautumaan kaappien perukoille, vaan että ne oikeasti pääsevät käyttöön asti.

 

4. KIERRÄTÄ
Käyttökelpoiset, mutta itselle turhat tavarat, suositellaan siis myymään tai lahjoittamaan, jotta tavarat pääsevät siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat alun perin tarkoitettukin. Käyttökelvottomat tavarat sen sijaan tulee kierrättää oikeaoppisesti, jotta niiden raaka-aineet saadaan palautettua uudelleen kiertoon. Nykyinen ajattelumalli on jo hyvin kierrätyskeskeinen ja kierrättäminen on jo melko hyvällä tolalla. Vielä enemmän voisimme kiinnittää huomiota siihen, että tavarat käytettäisiin loppuun asti ennen kierrätystä.

 

5. KOMPOSTOI
Jätteettömässä ajattelutavassa kaikki edellisten askeleiden ulkopuolelle jäävät asiat olisivat kompostoitavissa ja sitä kautta uudelleen käytettävissä multana.

 

Esimerkiksi pilaantuneet ja vanhentuneet elintarvikkeet voidaan vielä hyödyntää kompostoimalla, mutta ruokahävikin ehkäiseminen on kuitenkin luonnonvarojen säästämisen kannalta tehokkaampaa.

 

Ruokahävikkiä voidaan ehkäistä mm.

  • vähentämällä turhaa ostamista
  • ostamalla sopivankokoisia pakkauskokoja
  • hyödyntämällä ruuantähteet
  • toimivalla ja selkeällä ruokakaappien järjestyksellä

On helppoa sortua ajattelemaan, että ei yhden ihmisen toiminnalla ole merkitystä isossa kuvassa, mutta isotkin joukot muodostuvat lopulta yksittäisistä ihmisistä, joten yksittäiselläkin ihmisellä on vaikutusmahdollisuuksia. Mitä useampi yksittäinen ihminen tekee pienen muutoksen omassa arjessaan, sitä suurempi on kokonaisvaikutus!

 

Ammattijärjestäjältä saat monipuolista apua tavarahaasteisiisi ja zero waste -periaatteiden kehittämiseen arjessasi. Oman tavarasuhteen ja kulutustottumusten tarkastelu auttaa hahmottamaan itselle tärkeitä asioita ja helpottaa toisaalta myös turhista asioista luopumista. Tavaroiden läpikäyminen, turhien karsiminen ja toimivan järjestyksen luominen tärkeille tavaroille ovat ammattijärjestäjän työn ydinasioita ja ne auttavat luomaan omasta arjestasi sujuvaa ja elämäntavasta kestävämpää. Itselle turhat tavarat kannattaa myydä tai lahjoittaa ja käyttökelvottomat kierrättää oikeaoppisesti. Kodin kierrätyspisteeseen ja sen toimivuuteen kannattaa panostaa, jolloin kierrätys ja kompostointi sujuvat leppoisasti. Ammattijärjestäjältä saat apua kaikkiin näihin vaiheisiin.

 

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA:
https://zwf.fi/
https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/
https://kiertotaloussuomi.fi/
https://www.footprintnetwork.org/
https://wwf.fi/uutiset/2023/03/suomen-ylikulutuspaiva-on-huomenna/
https://nollahukka.wordpress.com/

Ammattijärjestäjä zero waste -periaatteiden edistäjänä Read More »

Ryhtiä perheen ruokahuoltoon -työpaja

Ryhtiä perheen ruokahuoltoon

Minkälaista ryhtiliikettä sinun perheesi ruokahuolto kaipaisi?

Varsinkin lapsiperheissä varhaiskasvatus- ja kouluikäisten lasten (kesä)loma-aika tuo oman haasteensa perheen ruokahuoltoon, kun lasten kotona oleminen lisää selkeästi ruuanlaiton määrää ja kaikkia ruokahuoltoon liittyvien rutiinien määrää: suunnittelua, ostosten tekoa, kokkailua ja jälkien siivoamista. Jotta koko kesä ei mene keittiössä, kannattaa oman perheen ruokahuollon rutiineja hieman tarkastella ja tarvittaessa kehittää.


Oletko koskaan tuskaillut omaan ja/tai perheen ruokailuun liittyvien asioiden äärellä? Uskaltaisin väittää, että varmasti jokainen meistä on joskus tuskastunut jatkuvaan ruoanlaittoon ja loputtomaan miettimiseen, että mitä tänään syötäisiin. Useat meistä haluaisivat kehittää joko omia, perheen ruokahuoltoon liittyviä rutiineja ja mahdollisesti myös perheen ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan.


Ruokahuoltoon liittyvistä rutiineista on vaikea päästä eroon, jollei ulkoista niitä ravintoloissa syömiseen tai nouto- tai kotiin kuljetettuihin ruokiin. Harvalla kuitenkaan on edes teoriassa mahdollista ulkoistaa ruokailuun liittyviä rutiineja, jolloin vaihtoehdoiksi jää jatkaa nykyisellä tavalla tai lähteä pienin askelin kehittämään oman perheen ruokahuoltoon liittyviä rutiineja.


Ryhtiä perheen ruokahuoltoon -työpaja on Keinuman uusi työpaja, jossa pääset nimenomaan kehittämään oman perheesi ruokahuoltoa omista lähtökohdistasi ja tavoitteistasi käsin. Voit ottaa juuri niin pieniä tai suuria askelia kuin itse haluat.


Työpajan tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta oman perheen ruokahuollon nykytilasta, kehittää sitä omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin ja ennen kaikkea saada helpotusta arkeen ja ruokapulmiin ennakoinnin ja suunnittelun avulla.


Työpajan lähtökohtana ja perusajatuksena on se, että perheen ruokahuollon voi hoitaa monin eri tavoin – siihen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Mutta siitä huolimatta omia ruokahuoltoon liittyviä rutiineja voi ja usein kannattaakin kehittää eteenpäin. Tavoitteena voi olla ruokavalioon liittyvät muutokset ja/tai ruokahuoltoon liittyvien rutiinien parantaminen, tehostaminen, delegointi tai vaikka helpottaminen.


Työpajassa tarjoan työkaluja ruokahuollon suunnitteluun ja vinkkejä ja ideoita ruokahuollon helpottamiseen ja työnjakamiseen. Voit käyttää työkaluja sellaisenaan tai voit muokata niistä ajan ja kokemuksen myötä vielä paremmin omalle perheellesi sopivia. Tällä menetelmällä saat vietyä rutiineja eteenpäin itsellesi sopivalla tavalla ja tahdilla. Voit poimia käyttöösi ne asiat, jotka tuntuvat tällä hetkellä hyviltä. Myöhemmin voit palata työpajan materiaalien äärelle ja ottaa työn alle jonkin toisen asian, joten työpajasta on iloa pidemmäksikin aikaa.


Ryhtiä perheen ruokahuoltoon Read More »

Sitten, kun olen lomalla

Sitten, kun olen lomalla…

Onko sinulla sellainen taipumus, että kasaat kesälomalle listan kaikista tekemättömistä töistä ja stressaannut jo ennen lomaa siitä, kuinka aika ei tule riittämään kaikkien tehtävien tekemiseen? Loman aikana hermot kiristyvät herkästi ja loman loppuminen aiheuttaa ahdistusta. Palautuminen, lepo, rentoutuminen ja lomasta nauttiminen onkin jäänyt tekemättömistä töistä stressaamisen jalkoihin. Jos tämä kuulostaa tutulta, lue ihmeessä eteenpäin.

Minkälaisen listan sinä olet tehnyt kesälomallesi?

Onko sinun listasi ”to do -lista”, joka pursuaa arkena tekemättä jääneitä järjestely-, siivous- tai muita kotitöitä?

  • varaston järjestely
  • vaatehuone kuntoon
  • kodinhoitohuoneen kaapit
  • lastenhuoneet järjestykseen…

Entä jos suunnittelisitkin tänä vuonna hieman toisenlaisen listan kesälomalle? Se voisi olla ns. ”bucket list”, jossa olisi kaikkea kivaa puuhaa, toiveiden ja unelmien toteuttamista ja voisihan siellä olla joku itsellesi tärkeä, tekemättä jäänyt, kotityökin. Mutta tässä listassa pääpaino olisi lomasta nauttimisessa ja arjen kiireistä palautumisessa. Ehkä jonkin itsellesi tärkeän kodin järjestämistyön toteuttamiseksi voisit harkita ammattijärjestäjän palveluiden hankkimista, jolloin järjestämistyölle varataan tietty aika ja se edistyy kahdestaan paljon tehokkaammin kuin yksin tehdessä. Ehkä saat järjestämishetkestä ammattijärjestäjän kanssa uudenlaista motivaatiota järjestämistyöhön, tuoreita ideoita ja ajatuksia sekä vinkkejä omaan kotiisi. 


Ammattijärjestäjä voi auttaa sinua niin lomalla kuin arjessakin. Mitä jos sen sijaan, että kesäloma täyttyisikin tekemättömistä järjestämishommista, suunnittelisitkin kodin järjestämistöiden jakamista vaikka loppuvuoden varrelle niin, että lomalla toteuttaisitkin vaikka vain yhden projektin ja ennen lomaa ja syksymmällä, vaikka joidenkin vapaapäivien aikana jatkaisit. Kun otat apuun mukaan ammattijärjestäjän, homma etenee sujuvasti. Järjestämispäivinä satsaat siihen, että saat keskittyä järjestämiseen ja muina aikoina voit sitten olla miettimättä järjestämishommia ja keskittyä arjen pyörittämiseen. 


Minkälaisen kesäloman toivelistan sinä saisit tehtyä esimerkiksi seuraavan kysymyslistauksen avulla?

 
  • Minkälaisen lepoa tukevan asian haluaisit lomallasi toteuttaa
  • Minkälaisen asian äärellä koet rentoutuvasi?
  • Mistä ulkona tapahtuvasta toiminnasta nautit?
  • Missä haluaisit käydä kesän aikana – lähellä tai kauempana?
  • Mille harrastukselle tai mieluisalle puuhalle haluat varata aikaa kesällä?
  • Mistä asioista haluat erityisesti nauttia kesän aikana?
  • Minkä kodin järjestämis- tai siivoustyön aiot tehdä kesän aikana (valitse se itsellesi tärkein ja pohdi, haluaisitko hankkia apua ja helpotusta sen toteuttamiseen)?

Minun kesäloman toivelistani voit käydä kurkkaamassa Keinuman Instagramista tai Facebookista (linkit löydät sivun alaosasta). Olisi kiva kuulla, minkälaisen kesäloman toivelistan sinä teit!


Sitten, kun olen lomalla… Read More »

Kuolinsiivouksesta elämänsiivoukseen

Kuolinsiivouksesta elämänsiivoukseen

Kun olen vanha…


… haluan elää omannäköistä ja omien arvojeni mukaista elämää. En halua, että arkeni ja mieleni täyttyvät kaiken maailman ”pitäisi”-ajatuksista ja ”sitku”-meiningistä. 


… haluan elää helppoa, turvallista ja leppoisaa arkea omassa kodissani. En halua ylikuormittua tavaroista, velvollisuuksista tai vaatimuksista.


… haluan pystyä tekemään tarvittavia muutoksia joustavasti omat ja läheisten tarpeet huomioiden. Haluan pystyä pyytämään tarvittaessa apua.


… haluan nauttia jokaisesta päivästä ja tehdä itselleni merkityksellisiä asioita. En halua katua tai katkeroitua.


Itseasiassa haluan elää tällä tavalla jo NYT – en vasta sitten, kun olen eläkkeellä, vanha tai jotain muuta vastaavaa. Sorrutko sinäkin ajattelemaan, että jokin asia tapahtuu sitten, kun olen… (jatka haluamallasi tavalla)?


Margareta Magnusson on kirjoittanut kirjan Mitä jälkeen jää – taito tehdä kuolinsiivous. Siinä hän tarkoittaa kuolinsiivouksella sitä, kun ihminen itse käy elämänsä aikana, mielellään jo hyvissä ajoin, läpi tavaransa ja siivoaa turhat pois ja miettii mitä itselle tärkeille asioille tapahtuu oman elämän aikana ja sen jälkeen, kun itse ei enää ole täällä. Magnusson kannustaa ihmisiä tekemään kuolinsiivouksen senkin takia, että jälkipolville ei sitten aikanaan jäisi valtavaa taakkaa tavaroiden läpikäymisessä. 


Kuolinsiivous on sanana sellainen, joka herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Itse asia on kuitenkin minusta erittäin tärkeä. Itse kutsuisin sitä kuitenkin mieluummin elämänsiivoukseksi kuin kuolinsiivoukseksi. Kuolinsiivous-termi sopii minusta paremmin kuolinpesän tyhjentämiseen/läpikäymiseen omaisen kuoltua ja se onkin sitten aivan eri asia kuin omien tavaroiden läpikäyminen eläissään.


Elämänsiivouksen ensisijaisena tavoitteena pitäisi minun mielestäni olla omannäköisen elämän vahvistaminen. Elämänsiivouksessa karsitaan ympäriltä pois kaikki turhat, epämiellyttävät, käyttämättömät tavarat ja miksei muutkin asiat. Silloin jäljelle jää itselle tärkeät ja merkitykselliset tavarat ja asiat ja ne saavat paremmin ansaitsemansa huomion, kun turhuudet on karsittu pois. Elämänsiivouksen voi tehdä elämänsä aikana, milloin vain ja vaikka useamman kerrankin. Usein sitä tehdään pikkuhiljaa, mutta joskus esimerkiksi muutto tai jokin elämän kriisitilanne voi edellyttää prosessin nopeaa läpikäymistä. 


Elämänsiivouksen aikana kirkastuu, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mistä asioista nauttii ja mitä asioita haluaa jatkossa omaan elämäänsä tai kotiinsa. Elämänsiivouksen ansiosta tiedät mitä omistat ja missä niitä säilytät. Voit myös kirjata ylös tavaroidesi tarinoita ja ajatuksesi siitä, mitä toivot niille sitten aikanaan tapahtuvan. Elämänsiivous on mielestäni vastuullisuutta omaa elämää, omia tavaroitaan, ympäristöään ja jälkipolviaan kohtaan.


Ammattijärjestäjän työn ja oman elämänkokemukseni kautta olen oivaltanut, että tulevaisuutta kannattaa kuitenkin pohtia jo nyt. Miten varaudun ja ennakoin tulevaisuuden tarpeitani ja mahdollistan itselleni haluamani tavan elää ja asua myös silloin, kun omat voimavarat vähenevät, liikuntakyky heikkenee tai sairaus haastaa arkea. Ammattijärjestäjältä voi saada apua siihen, kuinka järjestää omasta kodista turvallinen, esteetön, viihtyisä ja omaa elämäntapaa tukeva.


Olen työstänyt tästä aiheesta myös ikääntyville suunnatun luennon, jonka olen päässyt toteuttamaan jo muutamia kertoja. Palautteet luennosta ovat olleet hyviä – aihetta on pidetty tärkeänä ja se on herättänyt runsaasti keskustelua ja pohdintoja.  Löydät lisätietoa tästä luennosta Keinuman kotisivuilta.

Kuolinsiivouksesta elämänsiivoukseen Read More »

Scroll to Top