Lomafiilistä arkeen

Järjestäminen, Kaikki, Mindfulness-pohjainen hyvinvointi- ja tunnetaitovalmennus, Ratkaisukeskeinen valmennus, Yrittäjyys / 08/08/2023 / arki, Life Coach, lomafiilistä arkeen, pohdintatehtävä

MITÄ AJATUKSIA SANAT LOMA JA ARKI SINUSSA HERÄTTÄVÄT?

Uskallan arvata, että aika monelle ne tarkoittavat toistensa vastakohtia. Some on tällä hetkellä pullollaan #paluuarkeen -postauksia ja varsinkin lapsiperheissä koulujen aloitus tuntuu liittyvän vahvasti arkeen palaamiseen.

Miltä sinusta arkeen palaaminen tuntuu? Monille loman loppuminen ja arjen rutiinien pariin palaaminen on ahdistavaa, kun taas toisille se voi hyvinkin olla mieluisaa, ja jopa helpotuskin. Tänä vuonna arkeen palaaminen ei itsessäni herättänyt voimakkaita tunteita. Siihen saattoi vaikuttaa sekin, että en pitänyt kovinkaan paljoa lomaa tänä kesänä. Silti koen, että kesä on ollut loma-aikaa, vaikka olen töitäkin tehnyt, sillä itselleni jo se, että suurimpana osana aamuista ei ole tarvinnut herätä kellon herätykseen erottaa arjen lomasta. Arkeen paluu mahdollistaa paremman keskittymisen töihin ja toisaalta selkeämmän rajauksen työn ja vapaa-ajan välille.

Vaikka itselleni arki ja siihen kuuluvat rutiinit ovat pääsääntöisesti mieluisia asioita enkä ole erityisen kovasti tänä kesänä lomaa kaivannutkaan, olen kuitenkin itsekin jossain vaiheessa elämääni kokenut sen, kun lomalta töihin ja arkeen paluu on ahdistanut.

Nykyään olen sitä mieltä, että on hyvä, että lomat tarjoavat pieniä hengähdyshetkiä arjen rutiineista. On hyvä välillä painaa kuvaannollisesti reset-nappia, hidastaa ja elää aikatauluttomampaa elämää. Nautin kuitenkin suunnattomasti arjesta ja sen mukanaan tuomasta rytmistä. Koen, että toimivat rutiinit helpottavat arkea. Olenkin valmis satsaamaan aikaa rutiinien kehittämiseen, sillä tiedän, että sujuvampi arki antaa sitten moninkertaisesti takaisin.

Uupumuskokemuksen ja yrittäjäksi siirtymisen myötä olen alkanut vahvasti ajattelemaan niin, että arjesta pitäisi saada muokattua sellaista, että siitä ei välttämättä kaipaisikaan lomaa (toki silti lomaa on hyvä pitää). Arkeen on hyvä tuoda myös niitä elementtejä, joita itse pitää lomassa tärkeänä. Ei voi vain suorittaa arkea ja luottaa siihen, että kyllä se loma sitten korjaa kaiken aikanaan. Joskus lomalle voi sattua sellaisia tapahtumia, että esimerkiksi palautuminen arjen stressistä ja akkujen lataaminen ei onnistukaan. En halua myöskään lastata lomalle valtavia paineita palautumisen, yhdessä olemisen, tekemisen, näkemisen ja kokemisen suhteen.

ARJEN MAUSTAMINEN LOMATUNNELMALLA

Arkeen voi lisätä helpottavia rutiineja, pieniä palautumisen hetkiä, hemmottelua ja monenlaisia lomafiilistä tuovia asioita. Lomaa ei silloin kaipaa niin kovasti, kun etsii ja löytää arjesta iloa tuovia asioita.

Omaa onnellisuuttaan voi lisätä sillä, että lomahaaveilun sijaan pyrkii elämään tässä, juuri nyt käsillä olevassa hetkessä ja näkemään siinä mahdollisimman paljon hyvää ja kaunista.

Tässä on sinulle pieni pohdintatehtävä, jota voit käyttää apuna arkeen palaamisessa:

Kuvittele mielessäsi itsesi elämässä omaa arkeasi (voit vaikka sulkea silmäsi hetkeksi aikaa).

Millainen sinä olet eläessäsi omaa arkeasi?

Mistä asioista nautit arjessasi?

Kuvittele mielessäsi itsesi lomalla ollessasi (voit vaikka sulkea silmäsi hetkeksi aikaa).

Millainen sinä olet silloin, kun olet lomalla?

Mistä asioista nautit silloin, kun olet lomalla?

Listaa nyt asioita, joita haluaisit arkeesi lisää. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia asioita, jotka tuottavat sinulle lomafiiliksen. Ne voivat olla ihmisiä, eläimiä, tavaroita, värejä, ääniä, tuoksuja, makuja, kauniita asioita, tunteita, ajatuksia, tekemisiä, kokemuksia tai ihan mitä tahansa.

Valitse listalta vähintään yksi asia, jota voisit lisätä arkeesi helposti ja vaivattomasti. Milloin ja miten se onnistuisi?

Listaa nyt asioita, joista olet valmis luopumaan arjessasi.

Valitse listaltasi yksi pieni asia, josta voit arjessasi konkreettisesti luopua. Milloin ja miten se onnistuisi?

Laita nämä kaksi asiaa toteutukseen ja katso mikä vaikutus sillä on arkeesi.

Palaa tarvittaessa myöhemmin listauksesi ääreen ja ota toteutukseen jotkut toiset asiat. Mitä enemmän pystyt lisäämään arkeesi itsellesi merkityksellisiä ja onnea tuottavia asioita, sitä vähemmän jää tilaa voimavaroja kuluttaville asioille. Kaikkiin asioihin emme aina pysty itse vaikuttamaan, mutta on paljon mitä voimme tehdä.

Minkä lomafiilistä tuovan asian sinä voisit lisätä arkeesi tänään helposti ja vaivattomasti?

Ammattijärjestäjä zero waste -periaatteiden edistäjänä

Järjestäminen, Kaikki / 14/06/2023

Miten ammattijärjestäjä ja zero waste -ajattelutapa liittyvät toisiinsa?

Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätteen syntymistä ja tavoittelemaan sellaista elämäntapaa, josta ei synny jätettä. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea sellaista materiaalia, jota ei voi kierrättää ja joka päätyy poltettavaksi seka- tai energiajätteenä. Eli tässä ajattelutavassa jätettä ei ole sellaiset asiat, jotka voidaan pitää käytössä tai lopulta kierrättää uudelleen raaka-aineeksi.

Zero waste voidaan suomentaa esimerkiksi nollahukaksi. Nämä termit viittaavat siihen, että jätettä ei syntyisi ollenkaan. Tavallisesta kuluttajasta ajatus jätteettömästä elämäntavasta voi tuntua melko absurdilta ajatukselta ja arjen sujumista liikaa hankaloittavalta toimintatavalta. Zero waste -ajattelutapaan kannattaa kuitenkin perehtyä, vaikka täysin jätteetön elämäntapa ei olisikaan tavoitteena. Jokainen meistä voi tehdä arjessaan pienen pieniä muutoksia, joilla voidaan edistää jätteettömämpää ja sitä kautta kestävämpää elämäntapaa.

Zero waste -ajattelutapa ei ole kuitenkaan pelkästään jätteiden vähentämistä, vaan myös kiertotaloutta edistävä elämäntapa. Hukan estämisen lisäksi tavoitteena on pitää maapallon resurssit käytössä mahdollisimman pitkään ja sitä kautta vähentää luonnonvarojen ehtymistä. Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivää vietetään 2. elokuuta ja se tarkoittaa sitä, että kyseisenä päivänä ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 31. maaliskuuta eli suomalaisten kulutustavoilla maapallon luonnonvarat olisi kulutettu jo kolmessa kuukaudessa ja maapalloja tarvittaisiin neljä kattamaan maapallon väestön kulutus. Eli meillä on vielä paljon tekemistä kestävän elämäntavan tukemisessa.

Kulutustietoisuuden kasvattaminen tutkimalla esimerkiksi omia kulutustottumuksiaan voi jo itsessään havahduttaa meitä tekemään pieniä muutoksia. Yltiöpäisen kuluttamisen sijaan voimme alkaa ylipäänsä yksinkertaistamaan elämäämme, ottamaan vastuuta omista valinnoistamme ja sitä kautta luoda kysyntää esimerkiksi ekologisemmille vaihtoehdoille.

Zero waste -ajattelutapa pohjautuu alun perin Bea Johnsonin luomiin Viiden R:n (suomeksi Viiden K:n) sääntöihin.

1. KIELTÄYDY
Tämä on säännöistä tärkein. Voit ehkäistä jätteen syntymistä, kieltäytymällä itsellesi turhasta tavarasta ja kaikesta sellaisesta, joka lopulta päätyisi sekajätteeseen. Käytännössä voit pitää kotisi ulko-oven kynnystä konkreettisena rajapyykkinä – mieti mitä kaikkea päästät kynnyksen yli kotiisi? Pohdi jokaisen asian kohdalla, että tarvitsetko oikeasti kyseistä asiaa? Jos et oikeasti tarvitse näitä asioita, kieltäydy

ilmaisista kaupanpäällisistä
lahjoituksista
turhista ostoksista.

On äärimmäisen tärkeää tarkastella omia osto- ja kulutustottumuksia kriittisesti, jos haluaa vähentää jätteen syntymistä – näin vältämme jätettä ennen kuin se edes syntyy. Kuluttajien valinnat ohjaavat sitä, mitä meille täällä tuotetaan (kysynnän ja tarjonnan laki). Helppo tapa vähentää jätteen syntymistä on esimerkiksi kieltäytyä kertakäyttötuotteista ja vaihtaa ne tarvittaessa kestotuotteisiin:

muovipussit kestokasseihin
kertakäyttöastiat oikeisiin astioihin
take away -kupit kestoversioihin
pakastuspussit uudelleen käytettäviin pakastus-/säilytysrasioihin
kertakäyttövaipat kestovaippoihin jne.

2. KARSI
Kaikesta kuluttamisesta ei voi tietenkään kieltäytyä, mutta silloin voi miettiä, että voiko jotain karsia. Zero waste -ajattelutapa kannustaa elämän yksinkertaistamiseen ja kokonaisvaltaisesti kestävämpään elämäntapaan. Voiko jonkin asian korvata jollain toisella, jo olemassa olevalla, asialla? Esimerkiksi keittiövälineissä on monenlaisia välineitä eri tarkoituksiin, vaikka samat asiat voisi hoitaa yhdellä välineellä.

Ammattijärjestäjä on karsimisen ammattilainen, jolta saa konkreettista apua tavaroiden läpikäymiseen ja karsimiseen. Karsimistyön tekeminen auttaa usein myös jatkossa kieltäytymään paremmin itselle turhista asioista.

Itselle turhat tavarat on siis hyvä karsia ja laittaa toisille käyttöön. Tällöin tavaroiden arvo säilyy parhaiten, kun ne ovat ahkerassa käytössä eivätkä passiivisesti säilytyksessä. Tavarat voivat kulua, rikkoutua, vanhentua ja sitä kautta muuttua jätteeksi myös silloin, kun niitä ei käytetä. Tavaralle parhaan arvon saa silloin, kun se on aktiivisessa käytössä ja se käytetään niin sanotusti loppuun asti.

Ekologisin vaihtoehto on käyttää tavara sellaisenaan loppuun asti ja lopulta kierrättää se materiaalin mukaan jatkojalostukseen. Jos itselläsi ei ole käyttökelpoiselle tavaralle käyttöä, myy tai lahjoita se eteenpäin. Tällöin vapautat kotoasi tilaa ja saatat jopa tienata muutaman euron.

Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse. Jakamistalous kannustaa lainaamaan, jakamaan omistajuutta tai vuokraamaan tavaroita. Kirjastosta voi lainata kirjojen ja lehtien lisäksi tänä päivänä paljon muitakin asioita. Taloyhtiöt voivat hankkia asukkaiden yhteiseen käyttöön harvemmin tarvittavia työkaluja. Autoilua voi vähentää kimppakyydeillä.

Selkeät roskat ja käyttökelvottomat tavarat on helppo karsia pois ja niiden kohdalla voi hypätä suoraan kierrätykseen.

3. KÄYTÄ UUDELLEEN JA KORJAA
Kun olet karsinut itsellesi turhat tavarat pois kotoasi, on oletettavasti jäljellä enää sellaisia tavaroita, jotka ovat itsellesi tärkeitä, tarpeellisia ja joita käytät. Pyri käyttämään tavaroita uudelleen mahdollisimman paljon niiden elinkaaren loppuun saakka. Pidennä tavaroiden käyttöikää pitämällä niistä hyvää huolta ja korjaamalla niitä tarvittaessa. Vältä kertakäyttötuotteita ja korvaa ne mahdollisuuksien mukaan kestoversioilla.

Joskus tuotteen käyttöikää voi pidentää korjaamalla, muokkaamalla tai tuunaamalla siitä jotain uutta. Pidä kuitenkin huoli siitä, että materiaalit eivät päädy hautautumaan kaappien perukoille, vaan että ne oikeasti pääsevät käyttöön asti.

4. KIERRÄTÄ
Käyttökelpoiset, mutta itselle turhat tavarat, suositellaan siis myymään tai lahjoittamaan, jotta tavarat pääsevät siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat alun perin tarkoitettukin. Käyttökelvottomat tavarat sen sijaan tulee kierrättää oikeaoppisesti, jotta niiden raaka-aineet saadaan palautettua uudelleen kiertoon. Nykyinen ajattelumalli on jo hyvin kierrätyskeskeinen ja kierrättäminen on jo melko hyvällä tolalla. Vielä enemmän voisimme kiinnittää huomiota siihen, että tavarat käytettäisiin loppuun asti ennen kierrätystä.

5. KOMPOSTOI
Jätteettömässä ajattelutavassa kaikki edellisten askeleiden ulkopuolelle jäävät asiat olisivat kompostoitavissa ja sitä kautta uudelleen käytettävissä multana.

Esimerkiksi pilaantuneet ja vanhentuneet elintarvikkeet voidaan vielä hyödyntää kompostoimalla, mutta ruokahävikin ehkäiseminen on kuitenkin luonnonvarojen säästämisen kannalta tehokkaampaa.

Ruokahävikkiä voidaan ehkäistä mm.

vähentämällä turhaa ostamista
ostamalla sopivankokoisia pakkauskokoja
hyödyntämällä ruuantähteet
toimivalla ja selkeällä ruokakaappien järjestyksellä

On helppoa sortua ajattelemaan, että ei yhden ihmisen toiminnalla ole merkitystä isossa kuvassa, mutta isotkin joukot muodostuvat lopulta yksittäisistä ihmisistä, joten yksittäiselläkin ihmisellä on vaikutusmahdollisuuksia. Mitä useampi yksittäinen ihminen tekee pienen muutoksen omassa arjessaan, sitä suurempi on kokonaisvaikutus!

Ammattijärjestäjältä saat monipuolista apua tavarahaasteisiisi ja zero waste -periaatteiden kehittämiseen arjessasi. Oman tavarasuhteen ja kulutustottumusten tarkastelu auttaa hahmottamaan itselle tärkeitä asioita ja helpottaa toisaalta myös turhista asioista luopumista. Tavaroiden läpikäyminen, turhien karsiminen ja toimivan järjestyksen luominen tärkeille tavaroille ovat ammattijärjestäjän työn ydinasioita ja ne auttavat luomaan omasta arjestasi sujuvaa ja elämäntavasta kestävämpää. Itselle turhat tavarat kannattaa myydä tai lahjoittaa ja käyttökelvottomat kierrättää oikeaoppisesti. Kodin kierrätyspisteeseen ja sen toimivuuteen kannattaa panostaa, jolloin kierrätys ja kompostointi sujuvat leppoisasti. Ammattijärjestäjältä saat apua kaikkiin näihin vaiheisiin.

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA:
https://zwf.fi/
https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/
https://kiertotaloussuomi.fi/
https://www.footprintnetwork.org/
https://wwf.fi/uutiset/2023/03/suomen-ylikulutuspaiva-on-huomenna/
https://nollahukka.wordpress.com/

Ryhtiä perheen ruokahuoltoon

Järjestäminen, Kaikki / 07/06/2023

Minkälaista ryhtiliikettä sinun perheesi ruokahuolto kaipaisi?

Varsinkin lapsiperheissä varhaiskasvatus- ja kouluikäisten lasten (kesä)loma-aika tuo oman haasteensa perheen ruokahuoltoon, kun lasten kotona oleminen lisää selkeästi ruuanlaiton määrää ja kaikkia ruokahuoltoon liittyvien rutiinien määrää: suunnittelua, ostosten tekoa, kokkailua ja jälkien siivoamista. Jotta koko kesä ei mene keittiössä, kannattaa oman perheen ruokahuollon rutiineja hieman tarkastella ja tarvittaessa kehittää.

Oletko koskaan tuskaillut omaan ja/tai perheen ruokailuun liittyvien asioiden äärellä? Uskaltaisin väittää, että varmasti jokainen meistä on joskus tuskastunut jatkuvaan ruoanlaittoon ja loputtomaan miettimiseen, että mitä tänään syötäisiin. Useat meistä haluaisivat kehittää joko omia, perheen ruokahuoltoon liittyviä rutiineja ja mahdollisesti myös perheen ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan.

Ruokahuoltoon liittyvistä rutiineista on vaikea päästä eroon, jollei ulkoista niitä ravintoloissa syömiseen tai nouto- tai kotiin kuljetettuihin ruokiin. Harvalla kuitenkaan on edes teoriassa mahdollista ulkoistaa ruokailuun liittyviä rutiineja, jolloin vaihtoehdoiksi jää jatkaa nykyisellä tavalla tai lähteä pienin askelin kehittämään oman perheen ruokahuoltoon liittyviä rutiineja.

Ryhtiä perheen ruokahuoltoon -työpaja on Keinuman uusi työpaja, jossa pääset nimenomaan kehittämään oman perheesi ruokahuoltoa omista lähtökohdistasi ja tavoitteistasi käsin. Voit ottaa juuri niin pieniä tai suuria askelia kuin itse haluat.

Työpajan tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta oman perheen ruokahuollon nykytilasta, kehittää sitä omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin ja ennen kaikkea saada helpotusta arkeen ja ruokapulmiin ennakoinnin ja suunnittelun avulla.

Työpajan lähtökohtana ja perusajatuksena on se, että perheen ruokahuollon voi hoitaa monin eri tavoin – siihen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Mutta siitä huolimatta omia ruokahuoltoon liittyviä rutiineja voi ja usein kannattaakin kehittää eteenpäin. Tavoitteena voi olla ruokavalioon liittyvät muutokset ja/tai ruokahuoltoon liittyvien rutiinien parantaminen, tehostaminen, delegointi tai vaikka helpottaminen.

Työpajassa tarjoan työkaluja ruokahuollon suunnitteluun ja vinkkejä ja ideoita ruokahuollon helpottamiseen ja työnjakamiseen. Voit käyttää työkaluja sellaisenaan tai voit muokata niistä ajan ja kokemuksen myötä vielä paremmin omalle perheellesi sopivia. Tällä menetelmällä saat vietyä rutiineja eteenpäin itsellesi sopivalla tavalla ja tahdilla. Voit poimia käyttöösi ne asiat, jotka tuntuvat tällä hetkellä hyviltä. Myöhemmin voit palata työpajan materiaalien äärelle ja ottaa työn alle jonkin toisen asian, joten työpajasta on iloa pidemmäksikin aikaa.

Sitten, kun olen lomalla…

Järjestäminen, Kaikki / 26/04/2023

Onko sinulla sellainen taipumus, että kasaat kesälomalle listan kaikista tekemättömistä töistä ja stressaannut jo ennen lomaa siitä, kuinka aika ei tule riittämään kaikkien tehtävien tekemiseen? Loman aikana hermot kiristyvät herkästi ja loman loppuminen aiheuttaa ahdistusta. Palautuminen, lepo, rentoutuminen ja lomasta nauttiminen onkin jäänyt tekemättömistä töistä stressaamisen jalkoihin. Jos tämä kuulostaa tutulta, lue ihmeessä eteenpäin.

Minkälaisen listan sinä olet tehnyt kesälomallesi?

Onko sinun listasi ”to do -lista”, joka pursuaa arkena tekemättä jääneitä järjestely-, siivous- tai muita kotitöitä?

varaston järjestely
vaatehuone kuntoon
kodinhoitohuoneen kaapit
lastenhuoneet järjestykseen…

Entä jos suunnittelisitkin tänä vuonna hieman toisenlaisen listan kesälomalle? Se voisi olla ns. ”bucket list”, jossa olisi kaikkea kivaa puuhaa, toiveiden ja unelmien toteuttamista ja voisihan siellä olla joku itsellesi tärkeä, tekemättä jäänyt, kotityökin. Mutta tässä listassa pääpaino olisi lomasta nauttimisessa ja arjen kiireistä palautumisessa. Ehkä jonkin itsellesi tärkeän kodin järjestämistyön toteuttamiseksi voisit harkita ammattijärjestäjän palveluiden hankkimista, jolloin järjestämistyölle varataan tietty aika ja se edistyy kahdestaan paljon tehokkaammin kuin yksin tehdessä. Ehkä saat järjestämishetkestä ammattijärjestäjän kanssa uudenlaista motivaatiota järjestämistyöhön, tuoreita ideoita ja ajatuksia sekä vinkkejä omaan kotiisi.

Ammattijärjestäjä voi auttaa sinua niin lomalla kuin arjessakin. Mitä jos sen sijaan, että kesäloma täyttyisikin tekemättömistä järjestämishommista, suunnittelisitkin kodin järjestämistöiden jakamista vaikka loppuvuoden varrelle niin, että lomalla toteuttaisitkin vaikka vain yhden projektin ja ennen lomaa ja syksymmällä, vaikka joidenkin vapaapäivien aikana jatkaisit. Kun otat apuun mukaan ammattijärjestäjän, homma etenee sujuvasti. Järjestämispäivinä satsaat siihen, että saat keskittyä järjestämiseen ja muina aikoina voit sitten olla miettimättä järjestämishommia ja keskittyä arjen pyörittämiseen.

Minkälaisen kesäloman toivelistan sinä saisit tehtyä esimerkiksi seuraavan kysymyslistauksen avulla?

Minkälaisen lepoa tukevan asian haluaisit lomallasi toteuttaa
Minkälaisen asian äärellä koet rentoutuvasi?
Mistä ulkona tapahtuvasta toiminnasta nautit?
Missä haluaisit käydä kesän aikana – lähellä tai kauempana?
Mille harrastukselle tai mieluisalle puuhalle haluat varata aikaa kesällä?
Mistä asioista haluat erityisesti nauttia kesän aikana?
Minkä kodin järjestämis- tai siivoustyön aiot tehdä kesän aikana (valitse se itsellesi tärkein ja pohdi, haluaisitko hankkia apua ja helpotusta sen toteuttamiseen)?

Minun kesäloman toivelistani voit käydä kurkkaamassa Keinuman Instagramista tai Facebookista (linkit löydät sivun alaosasta). Olisi kiva kuulla, minkälaisen kesäloman toivelistan sinä teit!

Kuolinsiivouksesta elämänsiivoukseen

Järjestäminen, Kaikki / 12/04/2023

Kun olen vanha…

… haluan elää omannäköistä ja omien arvojeni mukaista elämää. En halua, että arkeni ja mieleni täyttyvät kaiken maailman ”pitäisi”-ajatuksista ja ”sitku”-meiningistä.

… haluan elää helppoa, turvallista ja leppoisaa arkea omassa kodissani. En halua ylikuormittua tavaroista, velvollisuuksista tai vaatimuksista.

… haluan pystyä tekemään tarvittavia muutoksia joustavasti omat ja läheisten tarpeet huomioiden. Haluan pystyä pyytämään tarvittaessa apua.

… haluan nauttia jokaisesta päivästä ja tehdä itselleni merkityksellisiä asioita. En halua katua tai katkeroitua.

Itseasiassa haluan elää tällä tavalla jo NYT – en vasta sitten, kun olen eläkkeellä, vanha tai jotain muuta vastaavaa. Sorrutko sinäkin ajattelemaan, että jokin asia tapahtuu sitten, kun olen… (jatka haluamallasi tavalla)?

Margareta Magnusson on kirjoittanut kirjan Mitä jälkeen jää – taito tehdä kuolinsiivous. Siinä hän tarkoittaa kuolinsiivouksella sitä, kun ihminen itse käy elämänsä aikana, mielellään jo hyvissä ajoin, läpi tavaransa ja siivoaa turhat pois ja miettii mitä itselle tärkeille asioille tapahtuu oman elämän aikana ja sen jälkeen, kun itse ei enää ole täällä. Magnusson kannustaa ihmisiä tekemään kuolinsiivouksen senkin takia, että jälkipolville ei sitten aikanaan jäisi valtavaa taakkaa tavaroiden läpikäymisessä.

Kuolinsiivous on sanana sellainen, joka herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Itse asia on kuitenkin minusta erittäin tärkeä. Itse kutsuisin sitä kuitenkin mieluummin elämänsiivoukseksi kuin kuolinsiivoukseksi. Kuolinsiivous-termi sopii minusta paremmin kuolinpesän tyhjentämiseen/läpikäymiseen omaisen kuoltua ja se onkin sitten aivan eri asia kuin omien tavaroiden läpikäyminen eläissään.

Elämänsiivouksen ensisijaisena tavoitteena pitäisi minun mielestäni olla omannäköisen elämän vahvistaminen. Elämänsiivouksessa karsitaan ympäriltä pois kaikki turhat, epämiellyttävät, käyttämättömät tavarat ja miksei muutkin asiat. Silloin jäljelle jää itselle tärkeät ja merkitykselliset tavarat ja asiat ja ne saavat paremmin ansaitsemansa huomion, kun turhuudet on karsittu pois. Elämänsiivouksen voi tehdä elämänsä aikana, milloin vain ja vaikka useamman kerrankin. Usein sitä tehdään pikkuhiljaa, mutta joskus esimerkiksi muutto tai jokin elämän kriisitilanne voi edellyttää prosessin nopeaa läpikäymistä.

Elämänsiivouksen aikana kirkastuu, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mistä asioista nauttii ja mitä asioita haluaa jatkossa omaan elämäänsä tai kotiinsa. Elämänsiivouksen ansiosta tiedät mitä omistat ja missä niitä säilytät. Voit myös kirjata ylös tavaroidesi tarinoita ja ajatuksesi siitä, mitä toivot niille sitten aikanaan tapahtuvan. Elämänsiivous on mielestäni vastuullisuutta omaa elämää, omia tavaroitaan, ympäristöään ja jälkipolviaan kohtaan.

Ammattijärjestäjän työn ja oman elämänkokemukseni kautta olen oivaltanut, että tulevaisuutta kannattaa kuitenkin pohtia jo nyt. Miten varaudun ja ennakoin tulevaisuuden tarpeitani ja mahdollistan itselleni haluamani tavan elää ja asua myös silloin, kun omat voimavarat vähenevät, liikuntakyky heikkenee tai sairaus haastaa arkea. Ammattijärjestäjältä voi saada apua siihen, kuinka järjestää omasta kodista turvallinen, esteetön, viihtyisä ja omaa elämäntapaa tukeva.

Olen työstänyt tästä aiheesta myös ikääntyville suunnatun luennon, jonka olen päässyt toteuttamaan jo muutamia kertoja. Palautteet luennosta ovat olleet hyviä – aihetta on pidetty tärkeänä ja se on herättänyt runsaasti keskustelua ja pohdintoja. Löydät lisätietoa tästä luennosta Keinuman kotisivuilta.

Järjestetään yhdessä keittiö - Onko keittiösi kotisi sydän?

Onko keittiö kotisi sydän?

Järjestäminen, Kaikki / 23/03/2023

JÄRJESTETÄÄN YHDESSÄ KEITTIÖ -RYHMÄVALMENNUS ETÄTOTEUTUKSENA

On olemassa sanonta, jonka mukaan keittiö on kodin sydän. Omalta kohdaltani voin todeta, että ainakin meidän keittiössämme vietetään todella paljon aikaa ja se on melko keskeisellä paikalla kodissamme. Keittiössämme valmistetaan ruuat koko perheelle, leivotaan herkkuja juhliin ja arkeen, siivotaan syntyneet sotkut, kierrätetään suurin osa taloutemme jätteistä ja säilytetään monenlaista astiaa ja ruoka-ainetta. Ruokapöytämme ääressä ruokaillaan, tehdään läksyjä, luetaan posteja, suunnitellaan seuraavan viikon ruokalistoja, käydään läpi perhekalenterin sisältöä, pelataan lautapelejä ja katsotaan välillä koko perheellä sisustus-, ruuanlaitto-, musiikki- tai muita koko perhettä kiinnostavia ohjelmia tabletilta samalla, kun syödään (nämä ”katsotaan, kun syödään” -hetket ovat meidän perheemme yhdessäolon erikoishetkiä, ei sentään jokapäiväistä arkea 😉).

Jokaisesta kodista löytyy varmasti jonkinlainen keittiö – se, mitä siellä tehdään, vaihtelee tapauskohtaisesti. Jossain keittiössä valmistetaan hilloja ja säilykkeitä, jossain toisessa keittiössä leivotaan koristeellisia sokerikreemikakkuja. Joku on kiinnostunut fermentoinnista ja toinen teemajuhlien järjestämisestä. Joku käyttää sunnuntait alkuviikon ruokien preppaukseen ja toinen tilaa säännöllisesti kotiinkuljetuksella valmista ruokaa kotiin. Sinä olet itse oman keittiösi paras asiantuntija – osaat kertoa, mitkä tavarat keittiössäsi ovat tärkeitä ja mitä ilman pärjää vallan loistavasti.

Jokainen keittiö on kuitenkin ansainnut omistajansa säännöllistä huolenpitoa. Keittiön siisteyden ylläpitämiseen ei riitä tasojen, lieden tai jääkaapin siivoaminen satunnaisesti. Keittiön kaapeissa ja laatikoissa olevat tavarat on hyvä käydä säännöllisesti läpi ja samalla puhdistaa niiden säilytyspaikat. Esimerkiksi yläkaappeihin kertyy rasvapölyä, vaikka ovet olisivatkin pääsääntöisesti kiinni. Aterinlaatikoihin kertyy ruuanmuruja ja pölyjä. Kuiva-ainekaappeihin ja -laatikoihin, jääkaappiin ja pakastimeen unohtuu helposti ruoka-aineita pilaantumaan, jollei niitä inventoi säännöllisesti. Säilytämme myös helposti keittiössä tavaroita, joita ei todellisuudessa tule koskaan käytettyä. Varsinkin keittiövälineiden ja pienkodinkoneiden kohdalla meille tarjotaan monenlaista välinettä ja hilavitkutinta, jotka saattavat lopulta päätyä vain kaapin täytteeksi.

Keittiöissä on usein suhteellisen paljon tavaraa – on ruuanlaittoastioita ja -välineitä, tarjoilu- ja säilytysastioita, ruokailuvälineitä, lautasia, kulhoja ja kuppeja. Siihen päälle kaikki ruoka-aineet, kodinkoneet sekä erityisiin tarkoituksiin tarkoitetut astiat ja välineet, kattamiseen liittyvät tavarat, keittiön siivouksessa tarvittavat tarvikkeet, kierrätykseen liittyvät asiat ja lukemattomat muut tarpeelliset ja tarpeettomat asiat. Kun esimerkiksi meidän viisihenkisestä perheestämme kaikki ovat jo enemmän tai vähemmän omatoimisia keittiön käyttäjiä, on tärkeää, että keittiö on toimiva. Arjen sujumista helpottaa todella paljon, kun tavaroille on omat, selkeät paikkansa.

Ei siis ole mikään ihme, jos keittiön perusteellista läpikäymistä ja siivoamista lykkää herkästi myöhemmäksi. Usein ajatellaan, että pitäisi siivota keittiön kaapit, mutta teen sen ”sitku olen lomalla”, ”sitku lapset ovat mummolassa”, ”sitku tehdään remonttia” jne. Näiden ”sitku”-ajatusten käytäntöön vienti on usein vaikeaa. Monesti voi käydä niin, että esimerkiksi isot perhejuhlat ”pakottavat” ryhtymään tähän urakkaan ja sitten juhlien jälkeen iskeekin valtava uupumus.

Itse pyrin tekemään keittiössäni perusteellisen läpikäymisen ja siivoamisen muutamien vuosien välein (ei ole tullut tehtyä liian usein) ja näiden urakoiden välissä teen pienempiä toimenpiteitä – osan säännöllisesti ja osan silloin tällöin ja tarpeen mukaan. Isompikin urakka on syytä jakaa pidemmälle ajalle ja pienissä erissä tehtäväksi, sillä ainakin omassa keittiössäni perusteellinen läpikäyminen ja siivoaminen veisi useita kokonaisia päiviä eikä minulla yleensä ole mahdollisuutta keskittyä siihen montaa päivää putkeen. Siksi uskonkin siihen, että tietyn rajatun ajan sisällä säännöllisesti pienen hetken tekemällä saa projektin hoidettua lempeämmin kuin uuvuttavana kertarykäisynä. Jos taas projektille ei aseta mitään aikarajoja, jää homma yleensä puolitiehen muutaman aktiivisen päivän jälkeen.

Näihin keittiön järjestämisen ja siivoamisen haasteisiin olenkin luonut viisi viikkoa kestävän Järjestetään yhdessä keittiö -ryhmävalmennuksen, joka antaa sinulle aikataulun eli ajalliset puitteet, toimintajärjestyksen, vinkit ja opit karsimiseen, järjestämiseen ja kierrättämiseen sekä kannustavan vertaistuen ja lempeän motivaation ylläpidon.

Jos keittiösi kaipaa huomiotasi, mutta motivaatiosi on kateissa, tule mukaan ryhmävalmennukseen, jonka aikana järjestetään yhdessä keittiö! Löydät lisätietoja valmennuksesta Keinuman kotisivuilta.

Kodin kierrätyspiste kuntoon

Järjestäminen, Kaikki / 22/03/2023

Yksi kodin järjestykseen olennaisesti liittyvä tekijä on kodissa syntyvien jätteiden toimiva lajittelu ja kierrätys. Kun roskat päätyvät mahdollisimman helposti ja vaivattomasti oikeisiin kierrätysastioihin, eivät ne keräänny tasoille ja lattioille luomaan kaaosta ja epäjärjestystä.

Kierrätykseen kerättävien jätelajien määrä vaihtelee alueittain. Eri jätelajien lajitteluohjeissa voi myös olla paikallista vaihtelua. Senpä takia on tärkeää, että otat selvää ja perehdyt erityisesti oman asuinalueesi kierrätysohjeistuksiin.

Omassa kodissasi voit vaikuttaa valtavasti siihen, mitä roskille ja jätteille kotisi seinien sisäpuolella tapahtuu. Mitä jätelajeja kodissasi kierrätetään, minkälaisiin kierrätysastioihin niitä kerätään, kuinka usein ja millä tavalla niiden tyhjentäminen tapahtuu jne. Oikeaoppisella kierrätyksellä säästetään niin luontoa, luonnonvaroja, energiaa, raaka-aineita, aikaa kuin rahaakin.

Äkkiseltään ajateltuna kodin jätteiden kierrättäminen voi tuntua itsestään selvältä ja helpolta asialta, mutta todellisuudessa jätteiden lajittelu ja kierrättäminen kehittyy koko ajan, joten kehityksessä on syytä pysyä mukana. Esimerkiksi tämän vuoden alusta on tullut voimaan uusi jätelaki, joka velvoittaa kuntia järjestämään poistotekstiilien keräyksen. Poistotekstiileihin voi lajitella loppuun käytetyt ja rikkinäiset vaatteet, kuten paidat, housut, takit, hameet ja mekot sekä kodin tekstiileistä lakanat, verhot, pöytäliinat ja pyyhkeet. Poistotekstiileihin ei saa laittaa märkää, homeista, hajuja tai tuholaisia sisältävää ainesta. Sinne ei kuulu myöskään kengät, asusteet, alusvaatteet, sukat, sukkahousut, matot, peitot, tyynyt tai pehmolelut. Poistotekstiileistä jalostetaan uusiokuitua teollisuuden käyttöön ja siitä voi syntyä esimerkiksi lankoja, kankaita, eritysmateriaaleja, akustiikkalevyjä ja komposiitteja.

Olen myös itse oppinut paljon uusia asioita kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta ihan viime aikoinakin. Esimerkiksi muovinkeräykseen jätteitä ei kannata pakata sisäkkäin, kun taas kartonkijätteiden kohdalla se on jopa suotavaa. Lasinkeräykseen ei saa laittaa keramiikkaa, lasiastioita tai tasolasia, vaan pelkästään lasipakkauksia. Paristojen navat tulisi teipata ennen keräykseen toimittamista. Oliko nämä opit sinulla jo hallussa vai tuliko joku asioista uutena tietona?

Itseään ei kuitenkaan kannata soimata siitä, jos on jämähtänyt tiettyihin ohjeistuksiin tai lajitellut väärin joitain jätteitä. Sen sijaan asennoitumalla niin, että koko ajan voi oppia uusia asioita ja kehittää omaa toimintaansa, tulee muutosten tekemisestä luonteva osa arkea. Viiden tai kymmenen vuoden päästä kierrätys ja lajittelu voi olla jo aivan toisenlaista kuin tällä hetkellä.

Omia kierrätys- ja lajittelutapojaan on hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin. Oman kodin tilat ja mahdollisuudet vaikuttavat kierrätyksen ja lajittelun käytännön toteutukseen hyvinkin paljon. Perinteisissä keittiöissä ei ole osattu ottaa huomioon nykykierrätyksen vaatimuksia, joten kodin kierrätyspisteen luomisessa ja ylläpitämisessä joutuu usein käyttämään luovuutta.

Kodin kierrätyspiste kuntoon -työpajassa pääset pohtimaan oman kotisi kierrätyspisteen toimivuutta ja kehittämään sitä paremmaksi. Lue työpajasta lisää Keinuman kotisivuilta.

Poistotekstiilien keräyksestä löydät lisätietoa mm. https://lsjh.fi/mita-haluat-lajitella/poistotekstiili/

Tilaa Keinuman uutiskirje, niin saat ensimmäisten joukossa tiedon Keinuman ajankohtaisista asioista!

Arki keinumaan tasapainoisesti -työkirja

Järjestäminen, Kaikki, Keinuma, Mindfulness-pohjainen hyvinvointi- ja tunnetaitovalmennus / 14/02/2023

UUTISKIRJEEN TILAAJILLE ILMAINEN TYÖKIRJA

Keinuman ensimmäinen työkirja on julkaistu tänään 14.2.2023 ystävänpäivän kunniaksi. Jaan sen kaikille Keinuman uutiskirjeen tilaajille, joten jos haluat saada tämän 20-sivuisen työkirjan omaksesi, tilaa uutiskirje Keinuman etusivulta.

Kerron tässä blogitekstissä hieman työkirjan sisällöstä ja siitä, kuinka se syntyi.

Itse rakastan täyttää kaikenlaisia työkirjoja ja olen täysin vannoutunut listojen ja taulukoiden ystävä. Arjen sujumisen näkökulma on tullut itselleni tärkeäksi lapsiperhearjen, työn ja perheen yhdistämisen haasteiden sekä työuupumuksen myötä. Olen oppinut kantapään kautta sen, että arkeen kannattaa panostaa, sillä sen sujuminen vaikuttaa ihan kaikkeen. Suorittamalla ja täydellisyyteen pyrkimällä ei kuitenkaan pääse kovin pitkälle – en suosittele kokeilemaan. Lempeämpi asenne ja pienet askeleet ovat itselläni olleet paljon toimivampia tapoja tasapainoisempaan arkeen ja sen vuoksi halusin kirjoittaa työkirjan tästä aiheesta.

Nostin tähän työkirjaan neljä keskeistä näkökulmaa tasapainoisempaan arkeen: omien arvojen mukainen elämä, turhasta luopuminen, pienet hyvinvoinnin teot sekä myönteiseen keskittyminen. Nämä ovat toisaalta todella isoja asioita, mutta toisaalta myös sellaisia asioita, että pienetkin muutokset oikeaan suuntaan näkyvät heti arjessa. Nämä aiheet ovat myös sellaisia, että niihin voi palata useita kertoja elämän aikana. Todennäköisesti joka kerta löytyy joitain pieniä konkreettisia tekoja, joita voi tehdä parantaakseen oman arjen sujuvuutta. Näiden pienen pienten tekojen vaikutus moninkertaistuu ajan myötä.

Erityisen tärkeänä koen sen, että jokainen pohtisi niitä itselleen tärkeitä asioita omassa arjessaan. Vahvistamalla arjen tärkeitä asioita ja kaikkia niitä hyväksi havaittuja, toimivia tapoja, pääsee jo pitkälle. Jos vielä karsii ympäriltään erilaisia turhia ja merkityksettömiä asioita, saa kirkastettua niitä itselle tärkeitä asioita entisestään. Luopumalla turhasta vapauttaa energiaa, jaksamista, aikaa ja monia muitakin voimavaroja, joita voi sitten kohdistaa niihin itselle tärkeisiin asioihin.

Omasta hyvinvoinnista huolehtimista ei voi (valitettavasti) ulkoistaa kenellekään eikä sitä voi siirtää myöhemmin tehtäväksi. Itse olen syyllistynyt aiemmin sellaiseen ajattelutapaan, että minulla on aikaa omalle hyvinvoinnille sitten, kun lapseni ovat lentäneet pesästä. Tämänkin ajatustavan olen joutunut muuttamaan, sillä tajusin, että jos en huolehdi hyvinvoinnistani nyt, ei minulla pian ole 10-15 vuoden päästä enää mitään hyvinvointia mistä huolehtia. En kuitenkaan enää ajattele, että hyvinvoinnista huolehtiminen on vain liikuntaa, ruokavaliota ja riittävää unta, vaan ajatukseni hyvinvoinnista ovat monipuolistuneet todella paljon.

Ihmiselämään kuuluvat myös ne kärsimystä, huolta ja murhetta aiheuttavat asiat. Haasteilta ei kukaan välty elämänsä aikana. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, miten niihin suhtaudumme. Otammeko ne vastaan sellaisina kuin ne ovat, silloin kun niiden aika on vai pelkäämmekö niitä jo etukäteen tai jäämmekö vellomaan niihin? Suuntaamalla tietoisesti huomiomme elämän myönteisiin puoliin voimme tukea ja parantaa omaa hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme. Oma asenteemme on se, mihin jokainen meistä voi vaikuttaa. Surut ja murheet voimme kohdata myötätuntoisesti ja antaa niiden tehdä tehtävänsä ja sen jälkeen voimme suunnata huomiomme muihin asioihin.

Jos koet, että arkesi kaipaisi lempeää tönäisyä kohti parempaa tasapainoa, tutustu työkirjaan ja pohdi, että mikä olisi tässä hetkessä sellainen pienen pieni asia, jonka voisit toteuttaa helposti. Mitä sinä tarvitset juuri nyt tässä hetkessä?

Milloin tavaraa on sopivasti?

Järjestäminen, Kaikki / 11/01/2023

JA MILLOIN TAVARAA ON LIIKAA TAI LIIAN VÄHÄN?

Oletko joskus pohtinut, että mikä on sopiva määrä tavaraa? Milloin tavaraa on liikaa tai liian vähän?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva määrä on täysin yksilöllistä ja jokaisen täytyy pohtia oma vastauksensa tähän kysymykseen. Tässä kirjoituksessa avaan omia ajatuksiani aiheesta, mikä voi auttaa sinua omissa pohdinnoissasi. Saat myös tietenkin olla kanssani eri mieltä asioista – jokaisella saa olla tästä oma näkemyksensä! Kuulisin mielelläni sinunkin ajatuksia aiheesta, joten jätä halutessasi puumerkkisi kommentteihin.

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että minulle sopiva määrä tavaraa on sellainen, josta jaksan pitää säännöllisesti huolta ja joka ei häiritse arjen sujumista. Sopivalla tavaramäärällä arki sujuu vaivattomasti, esimerkiksi pyykkihuolto rullaa tasaisesti, vuodenajan mukaiset vaatteet ovat helposti käytettävissä, eikä kaappien perukoille unohdu tavaroita tai vanhenevia ruokia. Olen vuosien varrella karsinut todella paljon tavaroita, mutta todelliset tulokset alkoivat näkyä vasta, kun tein muutoksia myös kulutustottumuksiini. Eli tavaramäärän vähentämisessä pelkkä karsiminen ei riitä, jos sisään tulee koko ajan uutta tavaraa. Tavaramäärän hallinnassa oleellista on hallita sekä sisään tulevien että poistuvien tavaroiden määrää.

Itse olen omalla tavaramatkallani tällä hetkellä sellaisessa vaiheessa, että näen jo valon tunnelin päässä. Alan pikkuhiljaa lähestymään sitä pistettä, että tavarat eivät enää hallitse minua vaan minä tavaroita. Matkan varrella omat käsitykseni sopivasta tavaramäärästä ovat muodostuneet koko ajan kohtuullisemmaksi. Minimalistiksi en usko päätyväni, mutta selvästi aiempaa minimalistisemmasta elämäntavasta haaveilen kyllä.

Tavaraa on liikaa silloin, kun…

se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi siivoaminen on työlästä, tavaroiden etsimiseen menee kohtuuttomasti aikaa tai tavarakasoja joutuu siirtelemään paikasta toiseen toiminnan onnistumiseksi.
et jaksa huolehtia tavaroistasi riittävästi: tällä tarkoitan tavaroiden huoltamista, puhdistamista, järjestyksessä pitämistä sekä poistamista ja kierrättämistä – on tietysti eri asia olla jaksamatta silloin tällöin kuin säännöllisesti ja joskus jaksamattomuus johtuu muista tekijöistä kuin tavaroiden liiasta määrästä.
et muista omistavasi jotain tavaraa ja päädyt ostamaan sen takia uuden samanlaisen – jos tätä tapahtuu usein.
tavaramäärä ahdistaa jollain tavalla.

Tavaraa on liian vähän silloin, kun…

se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi vaatteet loppuvat kaapista ennen kuin likapyykissä on täyttä koneellista pyykkiä.
joudut turvautumaan superluoviin ratkaisuihin arjen sujumiseksi: hakaneula pudonneen napin tilalla tai muovipussi liukurina on varmasti ihan ok, mutta hampaiden peseminen sormella ei liene pitkässä juoksussa järkevää.
joudut jättämään sen takia tärkeitä asioita tekemättä tai tapahtumiin osallistumatta: esimerkiksi laskujen maksamatta jättäminen sopivan laitteen puuttuessa tai perhejuhliin osallistumatta jättäminen juhlavaatteiden puutteessa voi aiheuttaa mielipahaa tai entistä isompia ongelmia – toki kaikkea ei tarvitse omistaa itse, sillä monia asioita voi lainata tai vuokrata.
tavaroiden puute ylipäänsä tekee elämästä turhan hankalaa.

Tavaraa on toisin sanoen sopivasti silloin, kun…

arki sujuu tasapainoisesti: arjen rutiinit onnistuvat helposti, nopeasti ja sujuvasti.
jaksat huolehtia tavaroistasi: tavarat pysyvät kunnossa ja järjestyksessä ja ne tulee kierrätettyä tai loppusijoitettua asianmukaisesti silloin, kun niitä ei enää tarvita.
tiedät mitä omistat ja ostat vain tarpeeseen.
sen puute tai liika määrä ei aiheuta ongelmia arkeen.

Yle Areenasta löytyy jo muutaman vuoden vanha, mutta erittäin mielenkiintoinen Tavarataivas-dokumentti tähän teemaan liittyen. Käyhän katsomassa, jos et ole vielä sitä nähnyt: https://areena.yle.fi/1-2088370

Mitä mieltä sinä olet: onko sinulla tavaraa sopivasti, liikaa vai liian vähän?

Ammattijärjestäjän työhön liittyviä teemoja

Mitä ammattijärjestäjä tekee?

Järjestäminen, Kaikki / 23/08/2022

Ammattijärjestäjä (engl. Professional Organizer) auttaa asiakkaitaan karsimaan turhaa ja järjestelemään säilytettävät asiat loogisesti ja selkeästi. Kohteena ovat useimmiten tavarat, mutta ihan yhtä hyvin voidaan karsia ja järjestellä papereita, digitaalisia tiedostoja tai vaikka arjen sujumiseen liittyviä rutiineja, kuten ajan-, elämän- tai taloudenhallintaan liittyviä asioita. Ammattijärjestäjä on järjestämisen asiantuntija, joka ohjaa asiakasta pohtimaan omaa tavarasuhdettaan ja kulutustottumuksiaan. Ammattijärjestäjä osaa antaa vinkkejä ja neuvoja luopumiseen, säilyttämiseen ja kierrättämiseen.

Ammattijärjestäjän palveluita käytetään paljon kotien lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla sekä toimistoilla ja työpaikoilla. Ammattijärjestäjä voi auttaa myös varastojen, kokoelmien ja kuolinpesien järjestämisessä sekä muuttoa edeltävässä tai muuton jälkeisessä tavaroiden läpikäymisessä.

Helposti ajatellaan, että järjestäminen on vain fyysistä työtä tavaroiden parissa, mutta koen, että järjestäminen on kokonaisvaltaista elämänmuutosta, joka konkretisoituu erilaisina tunteina ja oman arvomaailman selkiytymisenä. Kun pohdit omaa elämääsi tavaroidesi tai arjen rutiiniesi näkökulmasta, voit huomata, että ne eivät aina välttämättä edusta sinun omia arvojasi.

Mikä sinulle on elämässäsi tärkeää ja arvokasta? Vastaamalla tähän kysymykseen saatat saada vastauksia myös siihen, mitä haluat osaksi arkeasi. Tukevatko kaikki ympärilläsi olevat asiat arvojesi mukaista elämää vai näetkö myös ristiriitaisuuksia? Mistä asioista voisit luopua ja päästää irti? Usein luopumisen myötä elämään saa tilalle myös jotain uutta ja paremmin omiin arvoihin sopivaa. Yllä olevaan kuvaan olen koonnut niitä teemoja, jotka minun mielestäni liittyvät vahvasti ammattijärjestäjän työhön.

Ammattijärjestäjän työ ei siis ole samaa kuin siivoojan työ, vaikka usein niin ajatellaankin. Siivooja poistaa vain roskia, tahroja ja pölyjä asiakkaan puolesta, mutta ammattijärjestäjä auttaa asiakasta itseään selkiyttämään fyysistä tilaa ympärillään – usein muutoksia tapahtuu myös henkisellä puolella. Toki tavaroita käsitellessä myös puhdistamme ne ja niiden säilytystilat, mutta tarkoituksena on saada aikaan pysyvämpiä muutoksia kuin vain pölyjen poistamista. Yleensä tavaroiden järjestäminen helpottaa myös säännöllistä siivoamista jatkossa.

Ammattijärjestäjä tekee siis usein muutakin kuin toimii fyysisenä apuvoimana tavaroiden siirtelyssä, lajittelussa, karsimisessa ja säilytyspaikkojen miettimisessä. Ammattijärjestäjää onkin verrattu usein personal trainereihin niin, että ammattijärjestäjä on ikään kuin kodin ja arjen sujumisen henkilökohtainen valmentaja. Asiakkaan tilanne vaikuttaa siihen, onko ammattijärjestäjä projektissa mukana enemmän fyysisenä vai henkisenä apuvoimana – useimmiten tarvetta on molemmille. Ammattijärjestäjänä perehdyn asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tarpeet ovat aina etusijalla. Teen järjestämistyöstä kirjallisen työsuunnitelman, joka havainnollistaa asiakkaalle tulevaa projektia. Järjestämisen jälkeen koostan raportin projektin etenemisestä ja lopputuloksesta ja annan myös vinkkejä ja neuvoja jatkoa varten. Työotteeni on siis kokonaisvaltainen, ratkaisukeskeinen ja kannustava. Ammattijärjestäjän työ muistuttaa monin paikoin myös projektinvetäjän työtä, sillä ammattijärjestäjä huolehtii projektin aikataulusta, etenemisestä sekä yleisesti kokonaisuuden hallinnasta.

Ammattijärjestäjien ammattikunta on melko uusi Suomessa. Anne te Velde-Luoma on kouluttanut ammattijärjestäjiä reilun kymmenen vuoden ajan ja koulutettuja ammattijärjestäjiä on tällä hetkellä yli 300. Vaikka ammattijärjestäjänä toimiminen ei edellytä koulutuksen käymistä, koen, että koulutus on antanut minulle todella paljon. Olen mm. saanut hyvän kollegiaalisen tukiverkoston, sillä koulutuksen myötä olen voinut liittyä Suomen ammattijärjestäjät ry:n. Yhdistyksen kautta pystyn ylläpitämään omaa osaamistani, sillä yhdistys järjestää mm. erilaisia koulutuksia.

Minkälaisia ajatuksia kirjoitukseni herätti? Luen mielelläni kommenttejanne täällä, Instagramissa tai Facebookissa. Voit myös laittaa viestiä yhteydenottolomakkeen kautta.

Järjestäminen